Päihdetyöntekijä kohtaa työssään seksuaaliväkivallan uhreja

Suuri osa päihteiden käyttäjistä on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Siihen puuttuminen vaatii päihdetyöntekijältä rohkeutta.

Seksuaaliväkivalta on läsnä päihdemaailmassa

Seksuaaliväkivalta on läsnä päihdemaailmassa. Kuva: Ingimage

Teksti Saija Kivimäki

Päihteidenkäytön ja seksuaalisen väkivallan yhteyttä on tutkittu Suomessa vain vähän, mutta päihdetyön arjessa ilmiö on tuttu. Miehisessä päihdemaailmassa erityisen alttiitta hyväksikäytölle ovat naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.

Päihteet ja seksuaalinen kaltoinkohtelu muodostavat itseään ruokkivan kehän: hyväksikäytön uhriksi joutunut saattaa hakea päihteistä helpotusta huonoon oloon ja päihteiden käyttö lisää riskiä joutua seksuaaliväkivallan kohteeksi.

Päihteidenkäyttöön liittyy toisinaan vastikkeellinen seksi esimerkiksi päihteitä tai yösijaa vastaan, mikä johtaa herkästi myös muille väkivaltakokemuksille.

Hyväksikäyttö ja kaltoinkohtelu ovat päihdemaailmassa yleistä ja jopa normalisoitunutta, kertoo Usva-hankkeen projektipäällikkö Sonja Tihveräinen Exit ry:stä. Päihdetyöntekijän tehtävä on sanoittaa tapahtunutta asiakkaan kanssa ja tukea kokemusten käsittelyssä.

– Seksuaalinen kaltoinkohtelu tarkoittaa paljon muutakin kuin raiskausta, ja kuka tahansa, myös mies, voi olla kokija, Tihveräinen huomauttaa.

Usva-hankkeen tavoitteena on, että päihdepalveluissa seksuaaliväkivalta otettaisiin puheeksi rutiiniluonteisesti.

– Pitäisi uskaltaa kysyä suoraan, empaattisesti ja ottaa asiakkaan antama tieto vastaan asiallisesti, kauhistelematta.

Rehellisesti ja suoraan kysymällä työntekijä viestii, että hänelle voi puhua vaikeistakin kokemuksista, Tihveräinen sanoo.

Samoilla linjoilla on Pro-tukipisteen palvelujohtaja Minna Huovinen.

– Ihmissuhdetyöntekijän perustaidoilla pääsee jo pitkälle, hän kannustaa.

Pro-tukipisteen asiakkaat ovat seksi- ja erotiikka-alalla toimivia ihmisiä sekä ihmiskaupan uhreja. Päihteiden käyttäjät ovat vain osa asiakaskuntaa, mutta yhteistyö päihdealan järjestöjen kanssa tiivistä.

Huovinen sanoo, että asiakkaalle voi hyvin myöntää, että seksityö on itselle vieras alue tai ettei tunne päihdemaailman lainalaisuuksia. Tärkeintä on tehdä itselleen selväksi, miten suhtautuu työssään kohtaamiin ilmiöihin.

Apua ilman paheksuntaa

Seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneet saattavat vähätellä tapahtunutta tai syyttää itseään. Traumaattiset tapahtumat voivat olla myös tiedostamattomia. Hyvin moni päihteitä käyttävä on kokenut hyväksikäyttöä jo lapsuudessa tai nuoruudessa.

Rikoksen uhrille on tärkeintä tulla kuulluksi, sanoo Tukikohta ry:n tiimivastaava Anne Puonti. Asiakkaan kertomaa ei saa kyseenalaistaa eikä häntä saa syyllistää tapahtuneesta.

– Päihdetyöntekijän on oltava läsnä ja kuunneltava, kun asiakas ottaa tapahtuman uudelleen ja uudelleen esiin. Puhuminen auttaa traumaattisen kokemuksen, aiheettoman häpeän ja syyllisyyden käsittelyssä.

Jos asiakas haluaa, Tukikohdan työntekijä voi lähteä hänen kanssaan terveyskeskukseen tai Seri-tukikeskukseen. Asiakasta kannustetaan rikosilmoituksen tekoon, mutta usein asiakas pelkää rikoksentekijää ja se jää laatimatta. Lisäksi asiakkaalle annetaan tietoa esimerkiksi Usva-hankkeen ja Pro-tukipisteeseen palveluista.

Myös Pro-tukipisteessä on huomattu, ettei asiakkaita saa helposti julkisten palveluiden piiriin. Asiakas saa halutessaan mukaansa tukihenkilön, mutta suositumpia ovat järjestön omat matalan kynnyksen terveyspalvelut, kuten sukupuolitauti- ja raskaustestit. Niihin asiakas pääsee ilmaiseksi, nimettömästi ja ilman moralisointia.

Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 9/2019.

Lue lisää aiheesta
Miten kohdata päihderiippuvainen ihminen?

Varhaiskasvatuksesta vanhustyöhön – lähihoitajan mielenterveys- ja päihdetyön osaamista tarvitaan kaikkialla

Sinua voisi kiinnostaa myös

Hoitajan sana painaa, kun rokotuksen ottaminen epäilyttää

Etsivä työ löytää myös yksinäiset vanhukset

Vanhustyöntekijöille suunnattu kyselytutkimus: Teknologia kiinnostaa, mutta hidastaa työntekoa