Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei kannata arastella varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he huomaavat lapsen olevan suojelun tarpeessa. Avoin keskustelu kannattaa silloin kun herää huoli lapsen tai hänen perheensä tilanteesta.

Vaikka vakavat tilanteen päiväkodissa ovat onneksi harvinaisia, valmistautuminen niiden varalta kannattaa. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Varhaiskasvatuksessa tehdään lastensuojeluilmoituksia huomattavasti vähemmän kuin peruskoulussa. Tarkalleen ei tiedetä, miksi näin on. Taustalla on varmasti jonkin verran epätietoisuutta siitä, miten erilaisissa tilanteissa on toimittava tai miten vaikeat asiat otetaan päiväkodissa perheen kanssa puheeksi, arvelee varhaiskasvatuksen eritysopettaja Riitta Kovalainen.

Selkeimmät tilanteet ovat yleensä niitä, jotka vaativat välitöntä puuttumista, esimerkiksi jos huoltaja tulee hakemaan lasta alkoholin vaikutuksen alaisena, tai on edes epäily, että huoltaja on humalassa.

– Ota toinen työntekijä mukaan tilanteeseen ja varmista, että hänen tulkintansa tilanteesta on sama. Sen jälkeen sanotte huoltajalle, ettette voi luovuttaa lasta hänelle, Kovalainen neuvoo.

Tämän jälkeen otetaan yhteyttä lapsen varahakijaan, tai jos huoltaja ehtii lähteä lapsen kanssa, soitetaan poliisille.

Välitöntä puuttumista vaativat tilanteet ovat päiväkodissa onneksi harvinaisia. Niihin kannattaa kuitenkin varautua ennalta.

– Kun tilanne on päällä, ei ole aikaa selvittää, mikä on oikea puhelinnumero tai mikä lomake täytyy täyttää, Kovalainen toteaa.

 

Tavoitteena perheen auttaminen

Lastensuojeluilmoituksen perusteet voivat olla hyvin moninaiset, ja osa on sellaisia, joita ei välttämättä tule herkästi ajateltua. Ilmoitus saattaa olla tarpeen myös silloin, kun lapsella on suhteeton vastuu perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi, tai kun perheen heikko taloudellinen tilanne vaarantaa lapsen huolenpidon tai kehityksen.

Yksi hälytysmerkki on lapsen tai hänen vanhempiensa muuttunut käytös tai olemus. Jos tiedossa ei ole nepsy-oireita tai muuta selittävää tekijää muutokselle, asia kannattaa ottaa avoimesti puheeksi vanhempien kanssa.

”Vanhemmat ovat usein helpottuneita,
kun heitä lähestytään rohkeasti.”

–  Asia kerrotaan aina suoraan huoltajalle, muuten lapsen taakka voi kasvaa entisestään. Vanhemmat ovat usein helpottuneita, kun heitä lähestytään rohkeasti ja kerrotaan, että heitä varten on erilaisia palveluita.

Työpaikalla kannattaa pohtia, mikä on missäkin tilanteessa oikea tapa toimia. Lastensuojelun sijaan perhe voi saada riittävästi apua kunnan muista sosiaalihuollon palveluista, esimerkiksi tukiperhetoiminnasta tai perheneuvolasta. Apua ja neuvoa voi pyytää lisäksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajalta tai kuraattorilta.

–  Lastensuojeluun voi niin ikään olla yhteydessä myös konsultoivassa mielessä, jos miettii, vaatiiko perheen tilanne ilmoituksen tekemistä, Kovalainen vinkkaa.

Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa on selviä merkkejä tai epäily siitä, että lasta on kohdeltu väkivaltaisesti tai hän on nähnyt jotain itselleen sopimatonta. Esimerkiksi epäily siitä, että tyttölasta saattaa uhata sukuelinten silpominen, vaatii välitöntä puuttumista.

–  Näissä tapauksissa ei neuvotella perheen kanssa vaan tehdään heti ilmoitus lastensuojeluun ja poliisille. Se, meneekö tieto poliisille lastensuojelun kautta vai tehdäänkö sekin päiväkodista, riippuu paikkakunnasta. Oman paikkakunnan käytäntö kannattaa selvittää etukäteen, Riitta Kovalainen sanoo.

 

Pidä huolta omasta jaksamisesta

Tavallista on, että huoli perheen tilanteesta herää päiväkodissa työpäivän viimeisillä minuuteilla.

– Lapsi puhuu, kun hänellä on turvallinen olo. Sama koskee vanhempia, he ovat usein iltapäivällä lasta hakiessa rennompia puhumaan perheen tilanteesta.

Portinpielessä saatua uutta tietoa ei välttämättä ole mahdollista jakaa työkavereiden kesken juuri siinä hetkessä. Kovalainen suosittelee kirjoittamaan ne muistiin paperille ja jättämään sen työpaikalle johonkin varmaan talteen odottamaan seuraavaa työpäivää. Silloin huoli jää helpommin työpaikalle.

Vaikeiden aiheiden puheeksi ottaminen vaatii lastenhoitajalta ammattitaitoa. Ammattitaitoa tarvitaan myös siihen, että pystyy päästämään työasioista irti eikä anna niiden kuormittaa vapaa-aikaa.

”Meidän tehtävämme on saatella perhe eteenpäin seuraavan palvelun luo.”

– Meidän tehtävämme on saatella perhe eteenpäin seuraavan palvelun luo. Emme ole vastuussa siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Työntekijöiden kesken on hyvä jälkikäteen puhua ja purkaa tilanteet, etteivät ne jää pyörimään mieleen. Ammattilaisellakin on lupa pyytää itselleen tukea ja apua vaikka työterveyshuollosta.

– Kannattaa muistaa, että lastensuojeluilmoituksen tekeminen ei ole vain ikävä velvollisuus vaan se on ammatillinen velvollisuus, jolla työntekijä suojaa oman selustansa.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Riitta Kovalainen puhui aiheesta SuPerin varhaiskasvatuksen webinaarissa helmikuussa. Webinaari on katsottavissa tallenteena SuPerin verkkokoulutusympäristö Skarpissa.

 

Lue myös:
Alakouluikäisistä tehdään lastensuojeluilmoituksia kuin päiväkoti-ikäisistä – jääkö leikki-ikäisten lasten hätä huomaamatta?

Lastensuojelussa tarvitaan elämänkokemusta

Lastensuojelu ei ole mikään mörkö – tavoitteena on lapsen paras

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Saattohoitamassa: Millaista on työ viimeisten hetkien parissa?

Ensimmäinen työsopimus: täältä tullaan elämä!

Monikulttuurisessa työyhteisössä opitaan tekemään töitä yhdessä, mutta erilaisina