Kotihoidon varassa elää yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Muistisairauden edetessä arjen hallinta vaikeutuu, mutta lemmikit pysyvät mukana elämässä entiseen tapaan. Tämä herättää väistämättä huolta siitä, miten lemmikit pärjäävät, kun omistajan voimat vähenevät.
Eläinsuojeluyhdistyksiin tulevissa yhteydenotoissa kotihoidon kriisi ei näy, sanoo eläinsuojelun asiantuntija Mervi Valjus SEY Suomen eläinsuojelusta.
– Jos lemmikistä on pitänyt hyvää huolta aikaisemmin, eihän se mihinkään katoa iän myötä. Eläimistä huolehditaan voimavarojen mukaan loppuun saakka rakkaudella.
Joissain tapauksissa ihmiset huolehtivat lemmikkinsä hyvinvoinnista paremmin kuin omastaan. Eläinten hyvinvointi kytkeytyy silti tiiviisti omistajien jaksamiseen ja elämäntilanteeseen, ja esimerkiksi heikentynyt taloustilanne kaventaa mahdollisuuksia huolehtia lemmikistään.
– Valitettavasti alkaa olla sellainen suuntaus, että perheiden taloudellinen tilanne on kiristynyt ja eläinlääkärikulut kasvaneet. Monelle vanhukselle tekee tiukkaa saada maksettua edes omat lääkkeensä, ja jos lemmikkikin sairastuu, se voi heijastua niin, ettei sitä pystytä hoitamaan niin hyvin kuin haluaisi, Valjus sanoo.
Milloin lemmikin hyvinvointi on vaarassa?
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteydenotot eläinsuojeluyhdistyksiin ovat viime vuosina jonkin verran lisääntyneet. Sekään ei Mervi Valjuksen mukaan välttämättä kerro eläinten olojen heikkenemisestä. Taustalla vaikuttaa vuoden 2024 alussa voimaan tullut lakimuutos, joka velvoittaa sote-ammattilaisia tekemään ilmoituksen viranomaisille, jos eläimen hyvinvointi on vaarassa.
– Meille tulevat yhteydenotot viittaavat siihen, että osa on ilmoitusvelvollisuudesta tietoisia. Neuvomme ja kannustamme tekemään ilmoituksen silloin kun asiakkaan eläimellä ei ole kaikki hyvin.
Valjuksen mukaan kotihoidon työntekijän ei tarvitse osata arvioida lemmikin tilannetta. Eläinsuojeluilmoituksen perusteeksi riittää, että syystä tai toisesta on herännyt huoli eläimen hyvinvoinnista.
– Hyvinvoiva eläin on yleensä elämäniloinen ja aktiivinen. Kärsivä eläin ei valita, vaan muuttuu apaattiseksi ja vetäytyväksi. Kipua se voi ilmaista ärtyneisyydellä tai arvaamattomuudella, Valjus kuvailee.
Huoli voi herätä esimerkiksi, jos turkki on huonossa kunnossa, suu haisee tai eläin alkaa ontua. Myös perustarpeiden laiminlyönti on selvä merkki siitä, ettei kaikki ole hyvin. Muistisairas saattaa unohtaa ruokkia lemmikin tai ruokkii sitä liian usein, mikä voi johtaa aliravitsemukseen tai ylipainoon.
– Kissan hiekkalaatikon siivoaminen saattaa jäädä ja tarpeita alkaa tulla pitkin lattioita. Kun oma liikuntakyky heikkenee, koiran ulkoilutus jää vaillinaiseksi tai kokonaan, jolloin asunnossa alkaa olla ulosteita ja pissaa.
Kotihoidossa on ilmoitusvelvollisuus myös lemmikeistä.
Ikäihmisten lemmikit ovat usein itsekin iäkkäitä. Myös eläimillä aistit heikkenevät ja muisti voi alkaa pettää, mikä voi osaltaan selittää niiden käyttäytymisen muutoksia.
– Eläinten liikkuminen hidastuu iän myötä, kuten meillä ihmisilläkin. Silloin kannattaa toimia rauhallisesti ja välttää äkkinäisiä liikkeitä.
Tärkeintä on, että eläin ei jää yksin
Eteen tulee väistämättä tilanteita, joissa lemmikistä ei enää voida huolehtia omassa kodissa. Luopumista helpottaa, jos asiakas on itse mukana päättämässä, mitä eläimelle tapahtuu.
– Jokaisen olisi hyvä miettiä etukäteen, miten toimitaan esimerkiksi siinä tilanteessa, että kotihoidosta joudutaan äkillisesti sairaalaan. Kuka silloin huolehtii lemmikistä? Tiedon voi kirjata esimerkiksi hoitotahtoon, Mervi Valjus sanoo.
Hän sanoo ymmärtävänsä, että lemmikin tulevaisuudesta keskusteleminen voi tuntua vaikealta. Siksi puhetta lykätään helposti, kunnes tilanne tulee vastaan yllättäen.
– Tosi paikan tullen tärkeintä on huolehtia siitä, ettei eläin jää heitteille. Jos omaisia tai läheisiä ei ole, apua voi saada valvontaeläinlääkäriltä. Iltaisin tai viikonloppuisin voi ottaa yhteyttä kunnan eläinlääkäriin.
Myös paikallisilta eläinsuojeluyhdistyksiltä voi pyytää apua. Esimerkiksi SEY:llä on noin 40 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea, ja äkillisesti ilman hoitoa jäävä lemmikki voi saada suojaa löytöeläintalosta.
– Joskus sijaishoito voi löytyä yhdistyksen vapaaehtoisen omasta kodista. Monien yhdistysten kanssa voi myös tehdä sopimuksen tilapäisestä hoidosta, Valjus kertoo.
Lähihoitaja tukee surevaa läsnäolollaan
Lemmikistä luopuminen on usein kova paikka. Menetys voi tuntua lähes yhtä raskaalta kuin läheisen ihmisen kuolema. Lähihoitaja voi tukea asiakasta surun käsittelyssä jo läsnäolollaan.
Lemmikistä luopuminen on kova paikka.
– Asiakkaan oloa helpottaa, kun hänet kohtaa myötätuntoisesti. Menetystä ei pidä vähätellä, vaan sille on annettava tilaa.
Menetystä voi käsitellä myös muistojen kautta. Kuvien katselu ja yhteiset muisteluhetket auttavat asiakasta jäsentämään kokemustaan ja säilyttämään lemmikin tärkeänä osana omaa elämäntarinaansa.
Huoli vaatii toimintaa
Mervi Valjus kannustaa tekemään eläinsuojeluilmoituksen matalalla kynnyksellä. Kotihoidon työntekijä saattaa olla ainoa ulkopuolinen, joka näkee, miten lemmikki voi.
– Koirista tehdään paljon ilmoituksia, koska niiden kanssa ulkoillaan ja ongelmat tulevat esiin. Kissojen ja muiden sisällä pidettävien eläinten laiminlyönnit eivät paljastu yhtä herkästi.
Ilmoitus voi olla ainoa keino puuttua tilanteeseen niin, että eläin saa apua ajoissa.
– Kotihoidossa kannattaa pitää mielessä, että työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus myös eläimistä. Ilman näitä ilmoituksia tapaukset eivät välttämättä tule lainkaan viranomaisten tai eläinsuojeluyhdistysten tietoon.
Kotihoidon muistilista: lemmikin hyvinvointi
• Käyttäytyminen ja liikkuminen
Onko eläin poikkeavan passiivinen, ärtynyt tai liikkuuko se vaikeasti?
• Syöminen ja juominen
Saako eläin ruokaa ja onhan sillä raikasta vettä jatkuvasti?
• Hygienia ja ulkonäkö
Onko turkki likainen tai takkuinen? Ovatko kynnet liian pitkät? Onko kodissa ulosteita tai virtsaa?
• Päivittäinen hoito
Pääseekö koira ulos? Toteutuuko hoito säännöllisesti?
• Ympäristö ja välineet
Ovatko ruokakupit ja hiekkalaatikko siistit ja käytössä?
• Omistajan jaksaminen
Jaksaako omistaja huolehtia eläimestä?
• Turvallisuus
Kohteleeko omistaja eläintä kovakouraisesti? Onko eläin arvaamaton tai aiheuttaako se vaaratilanteita?
Vinkit antoi SEY Suomen eläinsuojelun aluevastaava Mervi Valjus.
Näin teet eläinsuojeluilmoituksen
Sote-ammattilaisella on velvollisuus tehdä eläinsuojeluilmoitus, jos herää epäily, että eläintä on kohdeltu huonosti tai se on jätetty hoitamatta.
Ilmoitus tehdään ensisijaisesti kunnan valvontaeläinlääkärille.
Jos eläin tarvitsee kiireellistä apua, esimerkiksi ruokaa tai eläin on otettava kiinni eli loukutettava, kannattaa valvontaviranomaisen lisäksi ottaa yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen. Yhdistys tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa ja tekee tarvittaessa eläinsuojeluilmoituksen.
Kiireellisissä ja vakavissa tapauksissa voit ottaa yhteyttä poliisiin.
Vinkit antoi SEY Suomen eläinsuojelun aluevastaava Mervi Valjus.
Kysymys: Kuuluko lemmikin hoitaminen lähihoitajan työhön kotihoidossa?
Lähihoitajan perustehtävä on asiakkaan hoito ja huolenpito, ei lemmikkien hoitaminen. Tästä voi toki olla paikallisia poikkeuksia. Joskus lemmikin hoitamisesta voidaan sopia erikseen kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelmassa.
Tilanteet voivat olla eettisesti vaikeita. Tiedämme, että kotieläimet tukevat asiakkaan hyvinvointia, mutta jos kukaan ei enää pysty huolehtimaan niistä kunnolla, on ajateltava myös eläimen etua.
Lähihoitajan työssä on huomioitava myös työturvallisuus. Eläin ei saa olla uhka työntekijälle. Usein ohjeistetaan, että aggressiiviseksi koettu eläin tulee sulkea toiseen huoneeseen tai kantokoppaan kotihoidon käynnin ajaksi.
Kysymykseen vastasi SuPerin kotihoidon asiantuntija Sari Ilonummi.
