Lastenhoitajat kokevat erittäin vahvaa työn imua, mutta silti suuri osa harkitsee alanvaihtoa – tutkimustulos pöyristytti tutkijoita

Lapset antavat varhaiskasvatuksen työntekijöille voimia jaksaa työssä, vaikka muuten olisi raskasta. Siitä huolimatta huolestuttavan moni harkitsee alanvaihtoa, osoitti Helsingin yliopiston tutkimus, johon osallistui myös superilaisia lähihoitajia.

lastenhoitajien työn imu

Hälyttävät tiedot päiväkotihenkilökunnan tiheästä vaihtuvuudesta, sairauspoissaoloista ja jatkuva pula henkilökunnasta olivat lähtölaukaus Helsingin yliopistossa tehdylle tutkimukselle. Kuva: Ingimage.

Teksti Sonja Kähkönen

Varhaiskasvatuksessa työskentelevät lähihoitajat kokevat vahvaa työn imua. Tämä selvisi Helsingin yliopistossa tehdyssä pilottitutkimuksessa.

– Me tutkijat olimme ajatelleet, että varhaiskasvatuksen työntekijät kokisivat lasten kanssa työskentelyn emotionaalisesti vaativaksi. Emme kuitenkaan saaneet tähän olettamukseen vastakaikua, kertoo hankkeen johtaja Nina Santavirta.

Hänen mukaansa työssä on joitakin osa-alueita, kuten yhteistyö vanhempien kanssa, jotka koetaan raskaina. Tutkimukseen vastanneet kertoivat, että vanhemmat ovat tänä päivänä melko vaativia, jopa ymmärtämättömiä ja uusavuttomia.

Varhaiskasvattajat eivät kuitenkaan pidä kuormittavana ydintyötään eli lasten kanssa työskentelyä.

– Päinvastoin, työskentely lasten kanssa on valoisa puoli, joka antaa heille voimia jaksaa, vaikka muuten olisi raskasta. Esimerkiksi eräs varhaiskasvatuksen työntekijä kirjoitti vastauksessaan, että silloin, kun työssä on raskasta ja lapsi juoksee vastaan päiväkodin pihalla, alkaa taas ajatella, että kyllä tämä on juuri sitä mitä haluan tehdä.

Lastenhoitajien työtyytyväisyys on heikentynyt lakimuutosten myötä

Tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen henkilökunnan suhtautumista vuosien 2016 ja 2018 lakiuudistuksiin. Vuoden 2016 uudistuksessa linjattiin varhaiskasvatuksen henkilökunnan määrästä. Aiemmin suhdeluku oli yli 3-vuotiaiden ryhmässä yksi aikuinen seitsemää lasta kohden, lakimuutoksen jälkeen yksi aikuinen kahdeksaa lasta kohden.

Suurin osa kyselyyn vastanneista, 88 prosenttia, ilmoitti suhtautuvansa kielteisesti vuoden 2016 lakiuudistukseen. Eräs tutkimukseen osallistunut totesi avoimessa vastuksessaan:

”Aivan liian suuret lapsiryhmät, jolloin henkilöstö kuormittuu ja täten vaihtuvuutta on todella paljon. Tuntuu, että työntekijöille lisätään koko ajan vastuuta ja tehtäviä, vaikkei se työajassa tai palkkauksessa näy ollenkaan”.

Mainos

Vuoden 2018 varhaiskasvatuslain kokonaisuudistuksessa puolestaan linjattiin henkilöstörakenteen muutoksesta. Sen mukaan varhaiskasvatuksen työntekijöistä kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus vuodesta 2030 alkaen.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista lähihoitajista ja sosionomeista suhtautui kielteisesti tähän uudistukseen. Heidän huolenaiheenaan on se, että päiväkotihenkilökunta jakautuu uudistuksen myötä kolmeen henkilöstöryhmään: lastenhoitajiin, varhaiskasvatuksen sosionomeihin ja varhaiskasvatuksen opettajiin.

Eräs tutkimukseen vastannut kiteytti:

”Suuresti ihmettelemme (hoitajat), miten arki mitenkään pyörii päiväkodeissa, kun lastentarhanopettajien määrää ollaan kasvattamassa: ensinnäkin heidän läsnäolonsa ryhmässä on paljon pienempi kuin hoitajilla SAK-ajan vuoksi”.

SAK-aika tarkoittaa varhaiskasvatuksen opettajien työaikaa, joka on varattu suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen lapsiryhmän ulkopuolella.

Moni lastenhoitaja harkitsee alan vaihtoa – tilanne huolestuttaa tutkijoita

Lähihoitajien kokemasta työn imusta huolimatta yli puolet työntekijöistä, 55 prosenttia, harkitsee alan vaihtoa. Myös sosionomeista 55 prosenttia harkitsee alan vaihtoa ja kasvatustieteiden kandidaateista 62 prosenttia.

– On vakava asia, että näin moni harkitsee vaihtavansa alaa. Me tutkijat olimme tuloksesta aivan pöyristyneitä, Nina Santavirta kertoo.

Hänen mukaansa he, jotka suunnittelivat ammatin vaihtoa lähitulevaisuudessa, kokivat enemmän stressiä ja kokivat työnsä emotionaalisesti kuormittavaksi. He myös kokivat vaikutusmahdollisuutensa työssään heikommiksi sekä suhteen esimieheen, johtajaan ja työkavereihin huonomaksi. Kuormittavaksi työssä koettiin siis kaikki työn reunaehdot.

Siihen on huomattavasti vaikeampi vaikuttaa, jos työntekijät eivät enää innostu työstään lasten kanssa.

Eräs tutkimukseen osallistuneista kommentoi asiaa:

”Vaatimukset eivät ole tasapainossa mahdollisuuksien kanssa. Meillä on paljon vastuuta, mutta ei mitään valtaa vaikuttaa asioihin joista olemme vastuussa”.

Santavirta huomauttaa, että työn reunaehtoihin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa ja varhaiskasvatukseen voidaan suunnata lisää resursseja, jos niin halutaan.

– Mutta siihen on huomattavasti vaikeampi vaikuttaa, jos työntekijät eivät enää innostu työstään lasten kanssa. Ennen kuin tämä liekki, joka kuitenkin yhä palaa, sammutetaan, pitäisi meidän tehdä yhteiskunnassa kaikkemme, jotta se ei sammu, Nina Santavirta sanoo.

– Yhteiskunnassa olisi hyvä ymmärtää, että olemme pulassa, jos varhaiskasvatuksen epäkohdille ei tehdä mitään. Resurssipulaan ja ammattiryhmien eriytymiseen tulisi puuttua, sillä tällä menolla ilmapiiri heikkenee, eivätkä ihmiset enää hakeudu alalle.

Tutkimuksen taustat:

  • Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen aineisto kerättiin yhteistyössä ammattiliittojen kanssa.
  • Sähköinen kysely lähetettiin 3635 varhaiskasvatuksen työntekijälle toukokuussa 2018.
  • Kysely lähetettiin 951 SuPerin jäsenelle. Tutkimukseen osallistui myös sosionomeja ja kasvatustieteiden kandidaatteja.
  • Vastaajien joukosta poistettiin esimiesten vastaukset.
  • Tutkimus perustuu 545 henkilön vastaukseen.
  • Pilottitutkimuksesta on tehty ruotsinkielinen Pro gradu. Suomenkielinen tiivistelmä tutkimuksesta löytyy SuPerin sivuilta.

 

Lue lisää:

Varhaiskasvatuksen todellisuus ei vastaa lain hyviä tavoitteita: ”Työssä pitää vain selviytyä nopeasti”

Myös kunnallisissa päiväkodeissa on ongelmia – ”Tämäkö on sitä laadukasta varhaiskasvatusta?”

Touhula-päiväkotien lastenhoitajat kertovat karusta arjestaan – ”Yksin kahdentoista alle 3-vuotiaan kanssa”

Sinua voisi kiinnostaa myös

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”

Lähihoitaja-kirjailija Rake Tähtinen: ”Jokaisella meistä on oma tarinamme”