Varhaiskasvatuksen todellisuus ei vastaa lain hyviä tavoitteita: ”Työssä pitää vain selviytyä nopeasti”

Varhaiskasvatuslaissa on porsaanreikä, joka vaarantaa lasten turvallisuuden ja johtaa työntekijöiden kuormittumiseen. Lastenhoitajien työ on selviytymistä päivästä toiseen.

lastenhoitaja päiväkoti

Osa-aikaisesti hoidossa olevat lapset tulisi sijoitella varhaiskasvatuksessa eri hoitoaikoihin. Tämä ei näytä toteutuvan käytännössä. Kuva: Ingimage.

Teksti Sonja Kähkönen

– Päiväkotien arkea pyöritetään liian usein kaukana lapsiryhmien ihanteellisesta mitoituksesta, sanoo SuPerin asiantuntija Johanna Pérez.

Hän viittaa Helsingin Sanomien selvitykseen, jossa varhaiskasvatuksen ammattilaiset kertoivat alan ongelmista, muun muassa henkilökunnan vähäisestä määrästä ja suuresta vaihtuvuudesta.

Varhaiskasvatuslaissa on linjattu, että alle 3-vuotiaiden lapsiryhmässä on 12 lasta eli yksi kasvattaja neljää lasta kohden. Kolme vuotta täyttäneiden ryhmässä voi olla lain mukaan 24 lasta eli yksi kasvattaja jokaista kahdeksaa lasta kohden. Helsingissä on kuitenkin paikallisesti päätetty pitää suhdelukuna yksi kasvattaja seitsemää lasta kohden.

– Helsingin Sanomien kysely osoittaa, että nämä poliittiset päätökset on täysin ohitettu.

Mainos

Kyselyyn vastanneet kertovat, että lapsiryhmät on voitu jakaa paperilla kahdeksi kahden kasvattajan ryhmäksi. Tosiasiassa merkittävä osa päiväkodin arjesta saatetaan viettää suuressa, esimerkiksi 30 lapsen ryhmässä.

– Käytäntö pakottaa hyvin luoviin ratkaisuihin. Yli 40 lapsen ryhmät eivät ole lainkaan yllätys. SuPerin jäsenet ovat ottaneet liittoon yhteyttä näistä samoista asioista, joista alan työntekijät ovat raportoineet Helsingin Sanomille, Pérez kertoo.

On nopeampaa pukea kuin opetella pukemista

Varhaiskasvatuslain hyvät tavoitteet eivät nyt toteudu päiväkodin arjessa, Perez sanoo. Laki tähtää suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuteen. Uuden linjauksen mukaan jokainen tilanne lasten kanssa tulisi olla pedagogisesti perusteltu.

– Todellisuus päiväkodin arjessa on valitettavan usein se, että työssä pitää vain selviytyä nopeasti. Kuten Helsingin Sanomissa todetaan, voi olla nopeampaa pukea lapsi, kuin opetella yhdessä pukemista.

Lapsiryhmissä on myös liian paljon tilanteita, jolloin kolmesta kasvattajasta vain kaksi tai yksi on paikalla.

– Tämä ei ole hyväksyttävä tilanne, eikä edistä varhaiskasvatuslain tavoitteiden täyttymistä, Pérez toteaa.

Hän on huolissaan siitä, että varhaiskasvatuksen työntekijät, etenkin lastenhoitajat, alkavat olla uupumuksen partaalla. Yksi syy tähän on myös työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä tehty uudistus, jossa lisättiin opettajien suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen käytettävää aikaa. Tämän ajan lastenhoitaja voi olla jopa yksin vastuussa lapsiryhmästä.

– Uusi työaikajärjestely on otettu joissain päiväkodeissa käyttöön sen enempää miettimättä, eikä arki ole lähtenyt rullaamaan ongelmitta. On hyvä muistaa, että lapset vaativat aikuiselta yhtä paljon huomiota, oli opettaja paikalla tai ei.

Varhaiskasvatuslain hyvät tavoitteet vesittyvät

SuPerin mukaan varhaiskasvatuslaissa on porsaanreikä. Se on pykälä 36, joka mahdollistaa tilapäisen mitoituksesta poikkeamisen. Pykälän mukaan lapsimäärän ylitys ei saa olla jatkuvaa eikä päivittäistä. Laissa ei ole tarkemmin määritelty lapsimäärän lyhytaikaisesta ylittämisestä.

– Pykälää voi tulkita hyvin laveasti ja tulkinta onkin nyt varsin kirjavaa. Tämä vesittää varhaiskasvatuslain hyvät tavoitteet, Johanna Pérez sanoo.

Hänen mukaansa tilanne varhaiskasvatuksen kentällä on se, että lapsipaikat täytetään tietoisesti yli. Näin varmistetaan se, etteivät ryhmät ole vajaakäytöllä. Ongelmia syntyy, kun kaikki lapset ovat paikalla yhtä aikaa tai työntekijöitä sairastuu, eikä sijaisia oteta tilalle.

– Näihin riskitilanteisiin työnantajan tulisi kuitenkin varautua ennakolta, ettei päivistä ryhmässä tulisi selviytymistä, jossa varhaiskasvatuslain laatukirjaukset ovat vain sanahelinää.

Pérez on harmissaan siitä, että varhaiskasvatuslain valmisteluvaiheessa keskityttiin keskustelemaan henkilöstön kelpoisuudesta. SuPer otti asiaan kantaa keväällä 2018.

– Sen sijaan alan todelliseen ongelmaan eli ryhmäkokoon ja henkilöstömitoitukseen ei haluttu puuttua.

Lue lisää:

Myös kunnallisissa päiväkodeissa on ongelmia – ”Tämäkö on sitä laadukasta varhaiskasvatusta?”

Touhula-päiväkotien lastenhoitajat kertovat karusta arjestaan – ”Yksin kahdentoista alle 3-vuotiaan kanssa”

Sinua voisi kiinnostaa myös

Hoivakriisi ei tuonut alan yrityksiin luvattuja muutoksia

Superilaisille tulossa lähes 200 000 euron korvaukset Oulussa – kaupunki ei noudattanut yt-lakia

Uusi työaikalaki: lepoaika vuorojen välillä 11 tuntiin, yövuoroja korkeintaan viisi peräkkäin