Ehjää ei tarvitse korjata

Viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestäjää tyrmäävät ehdotuksen siitä, että lastentarhanopettajien määrää lisätään merkittävästi varhaiskasvatuksessa. Järjestöjen mukaan nykyinen moniammatillinen henkilöstö tarjoaa erinomaista, kansainvälisestikin arvostettua varhaiskasvatusta.

varhaiskasvatus vaihtoehtoinen tiekartta

Teksti Minna Lyhty minna.lyhty@superliitto.fi

”Varhaiskasvatuspalvelut eivät ole rikki – ehjää ei tarvitse korjata.”

Näin lukee viiden varhaiskasvatuksen ammattijärjestön laatimassa Lapsen parhaaksi! Varhaiskasvatuksen nykytila ja tulevaisuus -selvityksessä. Se on vaihtoehto Opetusministeriön julkaisemalle varhaiskasvatuksen tiekartalle, jossa ehdotetaan yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrän lisäämistä varhaiskasvatuksessa.

Tiekartassa esitetyt luvut tarkoittaisivat lähi- ja lastenhoitajien määrän merkittävää vähentämistä. Hoitajia on nykyään 60 prosenttia varhaiskasvatuksen henkilökunnasta. Tiekartassa esitetään, että heitä olisi jatkossa 38 prosenttia.

Mainos

– Varhaiskasvatuksessa on jo pätevä henkilökunta. Lastentarhanopettajien määrä on riittävä. On tärkeää kehittää täydennyskoulutuksella kaikkien
työntekijöiden pedagogisia taitoja ja varmistaa, että henkilökuntaa on riittävästi paikalla, SuPerin asiantuntija Johanna Pérez painottaa.

Järjestöjen mukaan tiekartassa esitetty henkilöstörakenne on epärealistinen, koska nykyisinkin joillakin paikkakunnilla lastentarhanopettajista on pulaa. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrän nostaminen nykyisestä 20 prosentista 40 prosenttiin tarkoittaisi sitä, että uusia, yliopistokoulutettuja lastentarhanopettajia tarvittaisiin lähes 7000.

– Tämän määrän kouluttaminen suunnitelluilla koulutusmäärillä veisi yli 20 vuotta, mikä tarkoittaisi jatkuvaa pulaa pätevistä lastentarhanopettajista.

Tiekartassa esitetään myös, että lastentarhanopettajiksi pätevöityneiden sosionomien määrää varhaiskasvatuksessa nostetaan nykyisestä 15 prosentista 23 prosenttiin. Heidän vastuutaan opetuksessa kuitenkin vähennettäisiin.

Ei luovuta vahvuuksista

Varhaiskasvatuksen ammattijärjestöt esittävät, että varhaiskasvatuksen kehittäminen ei saa tarkoittaa vahvuuksista luopumista.

– Nykyisessä Educare-mallissa kasvatus, opetus ja hoito on onnistunut yhdistelmä. Malli on saanut kehuja eri puolilta maailmaa. Myös varhaiskasvatuksen asiakaskyselyt osoittavat suurta tyytyväisyyttä palveluihin, Johanna Pérez kertoo.

Järjestöt korostavat, ettei päiväkotipäivää pidä keinotekoisesti jakaa varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon. Eri ammattiryhmien välille rakennetut hierarkiat vievät pohjan toimivalta moniammatilliselta työltä. Laatu rakentuu henkilökunnan keskinäisestä luottamuksesta.

Lapsen parhaaksi -selvityksessä painotetaan sitä, ettei opettaminen ole vain opettajien työtä, vaan sitä tehdään yhteistyössä moniammatillisessa tiimissä. Lastentarhanopettajien lisäksi ohjausta ja opetusta antavat muun muassa lastenhoitajat, lähihoitajat, lastenohjaajat ja perhepäivähoitajat.

Varhaiskasvatuksen kaikki ammattiryhmät ovat koulutettuja pedagogiikan ammattilaisia. Monessa muussa maassa työtä tehdään huomattavasti alhaisemmalla koulutustasolla. Suomessa vain viisi prosenttia henkilökunnasta on kouluttamattomia.

Pérez muistuttaa, että lähihoitajien suurta määrää varhaiskasvatuksessa voidaan perustella myös sillä, että he ovat terveydenhuollon ammattilaisia.

– Lähihoitajien ammattitaito mahdollistaa pitkäaikaissairaiden lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen.

Uudet realistisemmat tavoitteet

Päiväkodin henkilöstörakenne on ajankohtainen asia, sillä varhaiskasvatuslain täydennysehdotus on lähdössä lausuntokierrokselle. SuPer ei tule hyväksymään varhaiskasvatuksen tiekartassa esitettyä henkilöstörakennetta.

Lapsen parhaaksi -selvityksessä vaaditaan, että tulee laatia uusi suunnitelma varhaiskasvatuksen kehittämiseksi, koska varhaiskasvatuksen tiekartta ei pohjaudu realistiseen arvioon ja oikeisiin tilastotietoihin.

– Tiekartan laskelmat on tehty siltä pohjalta, että yhdellä kasvattajalla on vastuullaan kahdeksan lasta. Asiantuntijayritys Vertikalin laskelmien mukaan todellinen luku on 6,5 lasta. Virheellistä lukua käyttämällä tiekartan laskelmat näyttävät siltä, että yliopistokoulutettuja lastentarhanopettajia on todella vähän ja heitä pitää kiireesti saada lisää, Johanna Pérez kertoo.

Pérezin mukaan henkilöstörakenteen sijasta olisi tärkeämpää keskustella päiväkotien ryhmäkoosta. Tutkimusten mukaan suuret ryhmät vaarantavat muun muassa lapsen sosiaalisen kehityksen.

Vaihtoehto varhaiskasvatuksen tiekartalle

Lapsen parhaaksi! Varhaiskasvatuksen nykytila ja tulevaisuus -selvityksen ovat laatineet viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä yhdessä asiantuntijayritys Vertikal Oy:n kanssa. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin lisäksi mukana ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy, Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Selvitys on vaihtoehto opetusministeriön julkaisulle Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030.

Sinua voisi kiinnostaa myös

SuPer ei suostunut lomarahaleikkauksiin Loimaalla

Kunta-alan neuvottelut alkoivat – SuPer haluaa turvata lakisääteiset palvelut

Vasu-keskusteluissa ei aina kuulu vanhempien eikä lasten ääni