Sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvonen sanoo, että tärkeintä olisi saada hoitajien palkat kuntoon – ”Lähihoitajan työn vaatimuksia ei ymmärretä”

Sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvosen äiti ja sisar ovat lähihoitajia. Kouvonen kaipaa alalle parempia palkkoja ja hyvää esihenkilötyötä.

Anne Kouvonen poseeraa.

Tutkimusten mukaan hoitajia kuormittavat erityisesti työmäärän ja henkilöstömäärän huono suhde. Sen lisäksi hoitajat kaipaavat enemmän kokemuksia oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä johtamisesta. Kuva: Anna Autio

Teksti Jenna Parmala

Minkälaisia ovat sote-alan suurimmat ongelmat?

Sote-ala tarvitsisi vuoteen 2040 mennessä 200 000 uutta työntekijää. Määrä on niin valtava, ettei tilannetta voi ratkaista pelkästään työperäisellä maahanmuutolla, vaikka sitäkin tarvitaan. Ala olisi saatava houkuttelevammaksi. Siksi tärkeintä olisi saada hoitajien palkat kuntoon. Tällä hetkellä huonosti palkattu ala kärsii hoitajapulasta. Jäljelle jääneet hoitajat tekevät useamman ihmisen työt ja tällainen kurjistumisen kierre ajaa ihmisiä pois alalta. Iso osa hoitajista jää pian eläkkeelle, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Miten hoitajat jaksavat työssään?

Huonosti. Tutkimme tällä hetkellä hoitajien sairauspoissaoloja. Hoitoalalla mielenterveysperustaisia poissaoloja on muita aloja enemmän, kaksinkertaisesti. Hoitajat myös jäävät mielenterveyssyistä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Esimerkiksi lähihoitajille, lastenhoitajille ja laitoshuoltajille poissaoloja kertyi vuonna 2020 keskimäärin 20-30 päivää vuodessa. Kovimman kuormituksen alla ovat noin 35-49-vuotiaat. Heillä hoivaaminen jatkuu usein työpäivän jälkeen kotona, sillä heillä saattaa olla hoivavastuu sekä pienistä lapsista että vanhoista vanhemmista. Olen huolissani myös nuorista lähihoitajista. Alalle valmistutaan yleensä hyvin nuorena ja moni valmistuneista päätyy töihin vanhushoivan pariin. Ajattelen, että hoivakodissa työnsä aloittava 18-vuotias tarvitsisi erityisen paljon tukea esihenkilöltään, sillä työ on hyvin kuormittavaa. Valitettavasti tutkimusten mukaan näyttää siltä, että erityiset nuoret lähihoitajat kärsivät näkymättömistä esimiehistä, jotka eivät auta tai tue heitä uran alkuun.

Osataanko alaa arvostaa?

SuPer on minulle tuttu, sillä sekä äitini että sisareni ovat liiton jäseniä. Äitini Ritva Kouvonen tuli alalle jo 18-vuotiaana. Hän työskenteli eläkeikään saakka Kajaanin kaupungilla ja Kainuun sotessa, ensin vuodeosastolla ja sitten lyhytaikaishoidon osastolla. Muistan lapsuudestani SuPerin lehden ja tarrat. Kotona näin jatkuvasti, miten vaativaa lähihoitajan arki on. Sisareni työskentelee tällä hetkellä Kainuun hyvinvointialueella kotihoidossa. Hoitajapula vaikuttaa suoraan hänen arkeensa, ylimääräisiä vuoroja tarjotaan paljon. Julkisessa puheessa harvoin ymmärretään, että lähihoitajan työ on sekä henkisesti että fyysisesti kuormittavaa, ala vaatii hyvin paljon sekä mieleltä että keholta. Lähihoitajien ammattitaitoa ja osaamista vähätellään, koska työn vaatimuksia ei ymmärretä.

Vaikuttaako naisvaltaisuus palkkaan ja arvostukseen?

Sote-ala on Suomen suurista aloista kaikkein naisvaltaisin. Tällä hetkellä Suomen hoitajista 90 prosenttia on naisia. Lähihoitajiksi kouluttautuvien suhdeluku on sama, joten tilanne ei ole pian muuttumassa. Miehet eivät hakeudu alalle. Maahanmuuttajien osalta miehiä työskentelee alalla hieman enemmän. Silti sote-alan kriisin keskiössä on naisten tekemä hoivatyö. Palkat ovat pienet ja työolosuhteet haastavat. On tärkeää huomata, että kyseessä on naisten ala ja keskustella siitä, mitä alan huono tilanne merkitsee, miksi juuri naisille maksetaan huonosti?

Mainos

Miten hoitoalaa voitaisiin parantaa?

Tutkimusten mukaan hoitajia kuormittavat erityisesti työmäärän ja henkilöstömäärän huono suhde. Sen lisäksi hoitajat kaipaavat enemmän kokemuksia oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä johtamisesta. Näkymättömien esihenkilöiden lisäksi hoitajat kertovat kärsivänsä kohtuuttomista esihenkilöistä. Moni toivoisi enemmän joustavuutta ja tukea kodin ja työarjen yhdistämiseen. Mielestäni hoitoalan tulevaisuus näyttää tällä hetkellä pelottavalta. Ala kaipaa parempia palkkoja, resursseja ja hyvää esihenkilötyötä.

Anne Kouvonen

  • Sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto
  • Toimii senioritutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä.
  • Tutkii Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa: Työelämätekijöiden roolia mielenterveyssairauslomalle päätymisessä sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeuksien yhteyksiä mielenterveysperusteisiin sairauspoissaoloihin sote-alan nuorilla naistyöntekijöillä.

Mainos

Lue myös:

Minkälaista on lähihoitajan työ lastenpsykiatrian vastaanotolla? Joonas Halmela suunnittelee työnsä itse: ”Lähihoitajien osaamista vähätellään turhaan”

Ex-mäkikotka Pentti Kokkonen teki urahypyn vammaishoitajaksi – ”Lähihoitajan työ on kuin kahdeksan tuntia kestävä kuntosali”

Lähihoitaja Hanna Hongell teki pitkän uran musiikkipedagogina, kunnes väitöstutkimus johdatti hänet kehitysvammatyöhön

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kouluyhteisöohjaaja Mika Önkki: ”On tärkeä osata erottaa, milloin kyse on tavallisista teini-iän kuohuista ja milloin vakavammasta ongelmasta”

”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen

Lähihoitaja toteuttaa lääkehoitoa koulussa