Lähihoitajan tulee tuntea muistisairaan elämänhistoria – Luonteen ja persoonan tunteminen helpottaa hoitotyötä

Narratiivisuus, validaatio, TunteVa-menetelmä. Hyville asioille on monta nimeä. Etenkin muistisairaita hoitavien olisi tunnettava hoidettavansa elämänhistoria.

Lähihoitaja vanhustyö

Pöytiä tai tuoleja nurinpäin kääntelevä mummo tai pappa ei ole kiusantekijä, vaan hän saattaa mielessään elää talonmiehen työpäivää. Etenkin muistisairaita hoitavien tulisi tuntea hoidettavan elämänhistoria. Kuva: Ingimage

Teksti Jukka Järvelä

SuPerin asiantuntija Elina Kiuru toivoo, että elämänhistoriaan perehtyminen nousisi varsinkin muistisairaiden hoidossa osaksi jokapäiväistä perushoitoa.

– Tämä on muistisairaan ihmisen kohtaamisessa tärkein asia. Asukkaan tai asiakkaan henkilökohtainen tausta on oltava tiedossa. Siitä saadaan pohjaa hoitosuunnitelmaan ja esimerkiksi selityksiä jollekin, ehkä oudoltakin vaikuttavalle käytöstavalle. Omat potilaat on tunnettava.

Kiurun mukaan kaikista asukkaista on laadittava jokaisessa muistisairaita hoitavassa yksikössä kaavake, johon kirjataan, minkälaista elämää kukin on elänyt. Monissa paikoissa näin toki tehdään.

Mainos

Kirjatut luonnetta ja persoonaa kuvaavat maininnat helpottavat hoitajien työtä. Esimerkiksi suhde hengellisiin asioihin on perustieto. Tärkeää on tietää, miten asukas suhtautuu oman elämänsä vaikeisiin asioihin, jos niitä on kertynyt. Yhtä merkittävää on tietää, mistä hoidettava saa iloa tai miten hänellä on ollut tapana rentoutua. Muita kirjattavia asioita voivat olla ruoka- ja juomatottumukset, suhtautuminen hygieniaan ja kauneudenhoitoon, harrastukset sekä muut jokapäiväiset asiat.

– Tulovaiheessa tausta kannattaa kysyä asukkaalta itseltään ja tarvittaessa omaisilta. Tätä historiaa voi syventää muutaman kuukauden jälkeen, mikä vaatii vuorovaikutusta ja luottamusta, Kiuru sanoo.

– Omaiselta voi suoraan kysyä mahdollista syytä siihen, miksi hoidettava jossakin tilanteessa käyttäytyy tietyllä tavalla.

Elämäntarinan tunteminen auttaa lähihoitajaa ymmärtämään asiakasta

  • Tarinallisuus on hyväksi havaittu osa mielenterveystyötä, terapiaa ja hoitamista.
  • Jokainen ihminen hahmottaa elämää ja maailmaa omalla tavallaan. Jokainen tekee oman kertomuksen. On tärkeää, että tämä kertomus on selvillä lähihoitajalle.
  • Hoitajalta tarvitaan eläytymiskykyä, jotta hän pääsisi asukkaan tarinaan kiinni. Molemmat hyötyvät.
  • Tarinassa hoidettava on asiantuntija. Tarinaan on syytä suhtautua kunnioittavasti, ei syyttävästi.
  • Jokaisen teon takana on tarina. Hankalaa arkea voi ymmärtää paremmin tarinallistamalla se.
  • Tarinallisuus ja vanhat asiat auttavat ja rauhoittavat, kun tosiasiat eivät toimi.
  • Tarinoiden synnyttämisessä voi käyttää apuna muistelua, valokuvia, esineitä ja musiikkia.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Ulkoilun hyödyt ovat kiistattomat – Ikäihmiset hyppäävät riksapyörän kyytiin

Päihdetyöntekijä kohtaa työssään seksuaaliväkivallan uhreja

Lähihoitaja hammaslääkärin työparina – Hammashoitaja oppii ajatustenlukijaksi