Kuulokojeen huolto kuuluu hoitajalle – 10 vinkkiä laitteiden käyttöön ja huoltoon

Kuulokoje on apuväline siinä missä tekohampaat ja silmälasitkin. Lähihoitajan tulee tietää perusasiat kuulokojeiden käytöstä ja huollosta. Tässä 10 vinkkiä!

kuulokoje

Kuulokojetta tulee käyttää säännöllisesti, jos hoidettavalla sellainen on. Kuva Kuuloliitto.

Teksti Jukka Järvelä

1. Kuulokojeita on erilaisia. Perinteinen korvantauskoje on yleisimmin käytössä oleva kojemalli. Koje asetetaan korvalehden taakse ja korvakappale korvakäytävään. Korvakappaleen ja siihen liitetyn letkun avulla äänet välittyvät korvaan. Korvakappale valmistetaan yksilöllisen mallin mukaisesti tai valitaan vakiokokoinen sovite. Pienempi ja pelkästään korvakäytävään asetettava korvakäytäväkoje vaatii sorminäppäryyttä eikä ole yhtä yleinen. Jos kuulokojetta ei voi käyttää, kuuloa voi vahvistaa kommunikaattorilla, joka muistuttaa perinteisiä kahden korvan kuulokkeita.

2. Kun hoitaja osaa ja uskaltaa huoltaa kuulokojetta, kommunikointi helpottuu ja säästyy aikaa, vaivaa sekä rahaa. Tutustu rohkeasti kojeeseen yksityiskohtaisesti, sitä on vaikea saada rikki. Tutustu myös ohjekirjaan. Lyhyen perehtymisen jälkeen laitteen käyttäminen on helppoa.

3. Nykyaikaiset kuulokojeet ovat yksilöllisiä ja niiden käyttömukavuus on kehittynyt. Korvakappale on muotoiltu käyttäjän korvakäytävän mukaan. Perusohjelman lisäksi kojeeseen on voitu ohjelmoida esimerkiksi induktiokuunteluohjelma. Peruskuunteluohjelma menee automaattisesti päälle, kun avaa ja sulkee paristokotelon.

4. Kuulokoje vahvistaa ääntä ja auttaa kojeen käyttäjää keskustelutilanteissa. Se ei kuitenkaan tee käyttäjästään normaalikuuloista, joten hoidettavalle on puhuttava kasvotusten, selkeästi ja rauhalliseen tahtiin.

5. Jos hoidettavalla on kuulokoje, sitä on syytä käyttää säännöllisesti. Satunnaisesti käytettynä aivot ja korva eivät totu kojeeseen ja sen luomaan äänimaailmaan. Etenkin muistisairaalle voi aueta uusi elämä, kun hän kuulokyvyn saatuaan pääsee irti hiljaisesta maailmasta.

6. Pariston vaihtoväli on laitteesta, käyttötavasta ja käyttäjästä riippuen kolmesta päivästä kolmeen viikkoon. Pienen pariston liikuttelussa voi käyttää apumagneettia. Paristo asetetaan kojeosan pesään teippipuoli näkyville. Poista teippi ennen asettamista: ilmasinkkiparistot vaativat noin viiden minuutin ilmaamisen ennen käyttöönottoa. Pariston kunnon voi testata sulkemalla kuulokoje nyrkkiin: jos laite vinkuu, paristossa on virtaa jäljellä ja koje toimii.

7. Korvakappaleen pitää olla puhdas ja se tulisi pestä kerran viikossa. Korvakappale irrotetaan väliletkusta ja huuhdellaan lämpimällä vedellä. Tarvittaessa voidaan käyttää kynsiharjaa ja tiskiainetta tai vedessä liottamista. Ennen korvaan palauttamista kappaleen tulee olla kuiva. Sitä voi kuivattaa paperin päällä yön yli tai apuna voi käyttää kuivauspumppua.

8. Väliletku tulee uusia kuukausittain. Uudesta letkusta leikataan saksilla vanhan letkun mittainen pala ja pujotetaan paikalleen. Letkun kestoon vaikuttavat hikoilu, pakkanen, aurinko ja käytetyt hygieniatuotteet. Kovettunut letku välittää ääntä korvaan huonosti ja kuluttaa paristoa. Kova letku voi mykistää kojeen. Jos letku kovettuu kiinnityskohdistaan, irrottaminen käy vaikeaksi ilman apuvälineitä.

Mainos

9. Kuulokojetta ei voi käyttää, jos korva on likainen, tulehtunut tai allergisoitunut. Tarkista siis korvan kunto: mahdollinen punoitus, hilseily tai märkivyys. Tarkista myös ajoittain onko korvassa vahaa. Jos koje vinkuu korvassa, korvakappale on huonosti korvassa tai korvassa on vahaa.

10. Lisätietoa kuulokojeista saa Kuuloliitosta tai Kuulolla koko iän -verkkosivustolta. Tietoa on myös paikallisilla kuulolähipalveluhenkilöillä. Myös sairaaloiden kuuloasemat ja kuulokeskukset sekä maahantuontiliikkeet auttavat.

Juttua varten on haastateltu Kuuloliiton kuntoutussihteeriä Johanna Juolaa ja Päijät-Hämeen keskussairaalan korvakappalelaboratoriossa työskentelevää lähihoitajaa Katri Weckiä.

Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 1/2019.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kouluyhteisöohjaaja Mika Önkki: ”On tärkeä osata erottaa, milloin kyse on tavallisista teini-iän kuohuista ja milloin vakavammasta ongelmasta”

”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen

Lähihoitaja toteuttaa lääkehoitoa koulussa