Huono hygienia hoitotyössä aiheuttaa jopa kuolemia

Suomessa kuolee satoja potilaita infektioihin, jotka johtuvat huonosta hygieniasta hoitotyössä. Laiminlyönnit eivät johdu hoitohenkilökunnan tiedon puutteesta vaan työpaikan käytännöistä ja omista asenteista.

käsihygienia hoitotyössä

Huono käsihygienia hoitotyössä johtaa lukuisiin potilaiden infektioihin. Kuva: Ingimage.

Teksti Minna Lyhty minna.lyhty@superliitto.fi

Kihlasormus sormessa, lävistys huulessa ja rakennekynnet – näitä kaikkia näkee hoitajilla. Mikä niistä on sallittu ja mikä ei?

– Sormukset ja rakennekynnet eivät kuulu hoitotyöhön. Lävistykset, esimerkiksi huulessa, eivät ole riski potilaalle, mutta hoitajalle ne voivat olla, SuPerin asiantuntija Elina Ottela sanoo.

Jos hoitaja ei huolehdi käsihygieniasta, mikrobit siirtyvät käsien kautta potilaaseen. Kynnen alla on mikrobeja Suomen väkiluvun verran, sormuksen alla Euroopan väkiluvun verran. Huonosta hygieniasta johtuvat infektiot aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, pidentyneitä sairaalahoitoaikoja, ylimääräisiä kustannuksia, invaliditeettia ja jopa kuolemia.

– Suomessa kuolee 200–300 potilasta infektioihin, jotka johtuvat huonosta hygieniasta. Hygieniaa parantamalla nämä kuolemat olisivat ehkäistävissä.

Yleisin syy puutteelliseen käsihygieniaan on kiire. Myös työkavereiden ja esimiesten asenteet ja esimerkki vaikuttavat omaan käyttäytymiseen. Syynä laiminlyönteihin voivat olla myös käsihuuhteen väärä sijainti, huuhteen loppuminen tai huuhteen huonoksi koetut ominaisuudet.

– Jos käsihygieniasta huolehdittaisiin paremmin, saataisiin parinsadan miljoonan euron säästöt vuodessa. Tässä on kyse isoista asioista. Käsien desinfiointiin käytetystä ajasta ei kannata nipistää.

Huolehtimalla käsihygieniasta hoitaja suojaa myös itseään. Mikrobit vaanivat hoitajaa samalla tavalla kuin potilastakin. Hoitajan pitää myös hoitaa ihoaan, jotta se pysyy ehjänä. Kuivassa ihossa voi olla pieniä haavoja, joista mikrobit pääsevät elimistöön.

Väärinkäytetyt hanskat

On todettu, että mikrobien torjunnassa alkoholipitoiset käsihuuhteet ovat tehokkaampia kuin vesi-saippuapesu. Yliopistosairaalat seuraavat käsihuuhteiden käyttöä. Hoitajan pitäisi desinfioida kädet 35–50 kertaa vuoron aikana, mutta seurannan mukaan kädet desinfioidaan vain noin 20 kertaa. Huuhdetta pitää käyttää ennen ja jälkeen jokaisen potilaskontaktin. Käsiä hierotaan yhteen, kunnes aine haihtuu pois.

– Käsien pesu tarvitaan vain, kun käsissä on näkyvää likaa. Pesun jälkeen kädet kuivataan huolellisesti ja käytetään käsihuuhdetta. Jos huuhteen laittaa kosteisiin käsiin, se menee hukkaan, Ottela sanoo.

Hanskoja käytetään usein väärin. Niitä tarvitaan vain, kun käsitellään eritteitä ja verta tai potilaan limakalvoja ja haavoja. Kädet pitää desinfioida ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen.

– Usein hanskat otetaan automaattisesti käteen, kun mennään potilaan luokse. Jos ei ole eritteiden tai roiskeiden kanssa tekemisissä, pelkkä huolellinen desinfiointi riittäisi. Jos omissa käsissä on haavoja, silloin tarvitaan hanskat suojaksi.

Steriilejä hanskoja käytetään joskus turhaan. Useimmiten tehdaspuhtaat hanskat riittävät jopa haavanhoitoihin. Oikeiden hanskojen käyttäminen tuo säästöä, sillä steriilit hanskat ovat tehdaspuhtaita kalliimpia.

Ottela muistuttaa, että kertakäyttöhanskat ovat todella kertakäyttöisiä.

– Samat hanskat kädessä ei kuljeta potilashuoneesta toiseen. Tätäkin valitettavasti näkee. Eikä hanskoja missään tapauksessa saa desinfioida.

Kolkuttava aseptinen omatunto

Aseptinen työjärjestys on perusta hyvälle hygienialle. Myös työympäristö täytyy pitää siistinä ja roskat pitää lajitella oikein. Suojavaatteita käytetään tarpeen vaatiessa.

– Jos vaatteille tai suojavaatteille tulee roiskeita, ne pitää vaihtaa välittömästi. Myös työkengät pitää puhdistaa säännöllisesti.

Työnantajan velvollisuus on tarjota välineet hyvään hygieniaan. Esimerkiksi jos työntekijä on herkistynyt käytössä olevalle käsihuuhteelle, työnantajan pitää tarjota vaihtoehtoinen käsihuuhde. Hygieniaohjeita olisi hyödyllistä kerrata yhteisissä palavereissa. Monissa työpaikoissa hygieniasta ja korujen käyttämisestä on kirjalliset ohjeet.

Sairaaloissa hygieniasääntöjä noudatetaan tiukemmin kuin kodinomaisissa hoitopaikoissa.

– Aseptinen työskentely on tärkeää myös kodeissa ja kodinomaisissa hoitopaikoissa. Erityisesti vanhukset ovat herkkiä saamaan infektioita, jos yleistila on heikentynyt ja ravitsemus on puutteellista.

Hoitajalla täytyy olla aseptinen omatunto.

– Ei riitä, että toimii oikein, kun muut näkevät. Hygieniasääntöjen pitää olla niin sisäistettyjä, että niistä tulee rutiinia.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kouluyhteisöohjaaja Mika Önkki: ”On tärkeä osata erottaa, milloin kyse on tavallisista teini-iän kuohuista ja milloin vakavammasta ongelmasta”

”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen

Lähihoitaja toteuttaa lääkehoitoa koulussa