Lähihoitaja Minna Kuisma hoitaa vastasyntyneitä Naistenklinikalla – ”Syntymä on edelleen minulle valtava ihme”

Minna Kuismalle työ Naistenklinikan vastasyntyneiden osastolla on toteutunut unelma. Yksi hoitajan tärkeimmistä tehtävistä on tukea vastasyntyneen ja vanhemman suhdetta.

”Syntymä on minulle yhä valtava ihme", sanoo Minna Kuisma. Kuva: Anna Autio

Teksti Jenna Parmala

Puuskutus kuului jo kaukaa. Lähihoitaja Minna Kuisman, 54, työmatkan keskeytti aamulla hirmuista vauhtia ohi pinkova mies. Tuore isä kiisi sisään Naistenklinikan pääovista.

– Katsoin ensin, että bussiinkos hän juoksee, mutta olisi pitänyt arvata, että meille.

Kiireiset isät ja pöllämystyneet isovanhemmat ovat aina olleet synnyttäneiden osastolla arkipäivää.

Minnan työpäivä on tänäänkin alkanut Naistenklinikan pohjakerroksessa sijaitsevasta pukukopista, sieltä hän on suunnannut synnytysosastolle. Päivän aikana vastasyntyneiden hoitajalla tulee useasti asiaa myös kanslian tietokoneen ääreen ja maitohuoneeseen, jossa säilytetään vauvojen lisämaidot, luovutettu rintamaito ja korvikemaito sekä vauvojen ja äitien osastolla tarvitsemat lääkkeet.

Synnytysosaston käytävällä hoitaja toivottaa hyvää jatkoa pariskunnalle, joka lähtee kohti kotia, mukanaan pieni vauva kantokopassa. Minna on tänään työskennellyt lapsivuodeosaston hoitajana, potilaina on ollut neljä äitiä ja kolme vauvaa.

– Yksi vauvoista oli teho-osastolla, mutta saimme juuri tiedon, että hän pääsee nyt takaisin vanhempiensa luokse.

Imuotetta tarkistamassa

Minnan kaulassa roikkuu stetoskooppi, se on tärkeä työväline lapsivuodeosastolla.

 – Stetarit ovat aina mukana. Kun vauva saavuttaa tietyn iän tunneissa, tarkistamme vitaalit, kuten sydämen lyöntitiheyden ja hengitystaajuuden. Lisätarkistuksia tehdään tietenkin aina, jos tulee pienintäkään tarvetta.

Kun Minnan työlistaan on merkitty tarkastushoitajan rooli, hän toimii lastenlääkärin työparina ja ottaa pienet potilaat vanhempineen vastaan lääkärin kanssa. Silloin hän asettaa lapsen lämpölampun alle tutkimuspöydälle ja antaa sokeriliuokseen kastetun sormen tämän imettäväksi.

–  Näin tehdään, jotta vauva olisi mahdollisimman rento. Lääkäri kuulee tarkasti pienen sydämen sykkeen ja tarkastaa keuhkojen toiminnan.

Samalla Minna saa tuntuman vauvan imuotteesta, kielen liikkeistä sekä kitalaen muodosta. Näistä hän antaa tietoa lääkärille ja auttaa samalla vanhempia esimerkiksi imetysasennon valinnan suhteen.

– Tämä on tärkeä osa äidin ja lapsen suhteen tukemista. Vastasyntyneet ovat hyvin erilaisia. Vanhempien kanssa on hyvä keskustella siitä, miten heidän lapsensa imee rintaa ja miten esimerkiksi kitalaen yksilöllinen muoto vaikuttaa vauvan tapaan imeä.

Osaston käytävää kulkee hoitaja, joka työntää sängyssä vastasyntyneitä, kapaloituja kaksosia.

– Vanhemmat tarvitsevat levähdystauon, joten tuon nämä kaksi hetkeksi kansliaan nukkumaan, hoitaja toteaa.

Paluu unelmatyöhön

Naistenklinikalla lapset ovat nukkuneet viimeiset 30 vuotta samanlaisissa työnneltävissä pedeissä. Minna tietää tämän, sillä hän on edellisen kerran työskennellyt tällä osastolla perushoitajana 1990-luvulla.

Minna kertoo tehneensä suoranaista surutyötä, kun sijaisuus vastasyntyneiden osastolla päättyi.

­ – Oli kamalaa joutua luopumaan vauvoista! Paluu Naistenklinikalle ei ollut mahdollinen, sillä silloiset vapautuneet perushoitajien ja lastenhoitajien virat korvattiin kätilöiden toimenkuvilla.

Kun unelmatyö ei jatkunut, Minna päätti kokeilla jotakin muuta. Hän työskenteli ulkomailla, koulutus- ja johtotehtävissä, maahanmuuttajatyössä yritysmaailmassa, erikoissairaanhoidossa, kotihoidon esimiehenä ja varhaiskasvatuksessa. 

Naistenklinikalle Minna palasi vuosi sitten, kun osastolle avattiin jälleen lähihoitajien paikkoja, ensin määräaikaisuuksia ja tänä vuonna ensimmäiset vakituiset työpaikat. Hänet vakinaistettiin lokakuussa.

Minnan lisäksi osastolla työskentelee viisi toisen asteen koulutuksen omaavaa hoitajaa ja kerrosta alempana sijaitsevalla lapsivuodeosastolla vielä muutama lisää: lähihoitajia, perushoitajia ja lastenhoitajia. Lisää todennäköisesti rekrytoidaan tulevaisuudessa.

– Tämä työ on minulle toteutunut unelma. Kun aloitin osastolla vuosi sitten, tapasin tutun lastenhoitajan 30 vuoden takaa. Hän muisti minut ja totesi, että viimeinkin pääsit tänne takaisin.

Mainos

Yön tärkeä hoitaja

Yöllä synnyttäneiden osastolla on rauhallista, mutta usein huoneissa valvotaan. Tuoreiden vanhempien mielissä laukkaa kysymyksiä ja sitkeä huoli: onko minusta tähän? Siksi Minnan suosikkivuoroja ovat yövuorot.

 – Usein yö tuo vanhempien pelot ja epävarmuudet pintaan. Silloin minä voin olla heidän tukenaan.

Juuri äidiksi tai isäksi tullut kaipaa vierelleen äidillisen hahmon, joka tarjoaa vastauksia kysymyksiin ja sopivan lempeää huumoria.

– Hyvä aito läheisyys voi syntyä pienen vitsailun avulla. Yhteinen nauru auttaa tunteita tulemaan esille. Ja aina täytyy muistaa, että perhehuoneessa on vauvan lisäksi kaksi muutakin aivan uutta ihmistä, isä ja äiti.

Jännite Minnan työssä syntyy siitä, että hänelle tavallinen työpäivä on samaan aikaan uusille vanhemmille ainutkertainen kokemus. Hoitajan on seurattava vanhempien tunteita herkällä vaistolla. Äidin lohduton itku voi johtua esimerkiksi ristiriitaisista odotuksista ja paineista.

– Jos vauvan verensokeri laskee, eikä äidiltä tule maitoa, mutta täysimetystä ehdottomasti suositellaan, äiti voi kokea voimakkaan epäonnistumisen tunteen.

Usein tuoreet vanhemmat haluavat pitää Minnaan yhteyttä vielä kotiutumisenkin jälkeen. Myös kiitosviestejä ja -kortteja tulee säännöllisesti.

 – Tässä työssä olen sellaisen elämän ihmeen äärellä, että yhteys toiseen ihmiseen syntyy luonnollisesti.

Suurten tunteiden työ

Minnan työpaikalla ihmiset kokevat usein elämänsä voimakkaimpia tunteita, hyviä ja pahoja.

– Hyväänkin hetkeen voi mahtua paljon hyvin suuria, keskenään ristiriitaisia tunteita, onnellisuutta, häkeltymistä, pelkoa, iloa ja epävarmuutta.

Kun vauvan itku kaikuu käytävällä Minna tietää, että siellä lapsi yrittää kertoa jotakin.

– Tuoreille vanhemmille oman lapsen itku voi tuntua maailmanlopulta, mutta hoitajalle se antaa tärkeää tietoa lapsen tarpeista.

Pienen lapsensängyn päällä on ohjelappu: Vastasyntyneen elvytys. Minna toteaa, että syntymän kanssa työskennellessä myös kuolema tulee lähelle.

– Meillä voi olla pitkään rauhallista, asiat voivat sujua hyvin ja sitten yhtäkkiä taas tapahtuu, se on tämän työn luonne.

Jokaisen hoitajan työpaidan liepeessä roikkuu hälytyslaite, jolla saa kutsuttua vartijat omaan sijaintiin. Väkivallan uhkaa esiintyy ajoittain.

Vaikka työn tunteet eivät ole 30 vuodessa muuttuneet, moni muu asia on. Nykyään vanhemmilla on jo synnytyssalissa puhelin kädessä, sillä ainutlaatuinen hetki halutaan heti ikuistaa. Kenties puhelin auttaa myös tuomaan etäisyyttä järisyttävään tilanteeseen.

– Syntymä on edelleen minulle valtava, käsittämätön ihme. Sitä on vaikeaa edes yrittää ymmärtää. Kun haen lapsia synnytyssalista, ajattelen että on olemassa asioita, joille ei vain voi antaa sanoja, Minna toteaa.

Äiti, hoitaja, isoäiti

Minnan oikean käteen on tatuoitu sydän ja hänen ainoan lapsensa nimi. Tytär on juuri nyt raskaana ja Minna odottaa lapsenlasta syntyväksi joulukuussa.

– Olen yrittänyt tehdä mielessäni eroa hoiva-alan ammattilaisen ja isoäidin välille. Haluan antaa tyttäreni kasvaa äidiksi omassa tahdissaan. Ja tietysti sitten, jos hän tarvitsee minulta apua, olen viivana paikalla.

Oma äitiys ja tuleva isoäitiys ovat auttaneet Minnaa ymmärtämään vastasyntyneiden vanhempien tunnemyllerrystä.

– Haluan olla heille se vierellä kulkeva ihminen, joka muistuttaa, että tämä on teidän lapsenne ja teidän elämänne, te löydätte itsestänne vastaukset vauvan parhaasta.

Minna toivoo tulevina vuosina työkavereikseen lisää lähihoitajia.

– Tämä on ihan paras työnkuva, sillä tämä on tavallista arkipäivää suurempi.

Hän vilkaisee sisään kanslian ikkunasta. Pienet kaksoset nukkuvat yhteisessä sängyssään syvää vauvanunta.

Mainos

Minnan vinkit hyvään työelämään

  • Opettele olemaan toisen saappaissa, katsomaan asioita monelta kannalta.
  • Johda itseäsi.
  • Älä ota isompaa vastuuta kuin sinulle kuuluu.
  • Huolehdi osaamisesi kehittymisestä.
  • Muista, että ammatillinen itseluottamus tarkoittaa, että on osattava myös kieltäytyä.
  • Työ on niin sosiaalista, että on hyvä varata vapaa-ajalla aikaa yksinoloon.

Yliopistosairaalassa

  • Hoitajien osaamista kehitetään esimerkiksi erilaisilla simulaatioharjoituksilla.
  • Hoitajat pääsevät aina viimeisimmän tiedon ja tutkimuksen äärelle.
  • Hoitajat ja lääkärit tekevät paljon tiivistä yhteistyötä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tunturiklinikalla Levillä lähihoitaja ja lääkäri ovat tiivis työpari

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”