Etähoidossa korostuu kuntouttavat työote – etätapaamiset täydentävät kotihoidon kokonaisuutta

Etäkotihoito on Ylöjärvellä huomattu hyväksi täydentäväksi työmuodoksi. Parhaiten se soveltuu melko toimintakykyisten asiakkaiden ohjaamiseen.

Ylöjärven etäkotihoito

Etävuorossa olevalle hoitajalle kannattaa varata oma rauhallinen työtila. Kuva: Laura Vesa

Teksti Mari Vehmanen

Lähihoitaja Henna Heikkilä istuu takahuoneessa Ylöjärven kaupungin kotihoidon toimistossa. Hän asettaa kuulokkeet korvilleen ja avaa tietokoneen näytölle videoyhteyden.

− Huhuu Maire, ollaanko siellä kotona?

Pian kotihoidon asiakas Maire Vaalikivi ilmestyy kuvaan keittiössään ja alkaa kertoa iloisesti kuulumisia.

Ylöjärvellä on noin vuoden verran hyödynnetty kotihoidossa VideoVisit-etähoitoalustaa. Sairaanhoitaja Eija Myllymäen mukaan käyttöönotto osui aivan sattumalta samaan ajankohtaan koronaepidemian puhkeamisen kanssa.

− Korona ei siis ollut syy etäkotihoidon aloittamiseen, mutta tautitilanteen vuoksi palvelua on ollut helpompi markkinoida ja perustella asiakkaille ja heidän läheisilleen. Onhan koko muukin yhteiskunta siirtynyt nopeasti virtuaaliseen yhteydenpitoon, Eija Myllymäki toteaa.

Henna Heikkilän mukaan pientä ennakkoluuloisuutta uutta työtapaa kohtaan on silti aivan ymmärrettävästi esiintynyt.

− Monet meidän ikääntyneistä asiakkaistamme eivät ole koskaan käyttäneet tällaista teknologiaa. Yleensä asenne on kuitenkin muuttunut positiiviseksi, kun videoyhteyttä on päästy kokeilemaan käytännössä. Pian asiakkaat jo kyselevät, että milloinkas teitä hoitajia taas näkee siellä ruudussa, Henna Heikkilä kertoo.

Maire Vaalikivi kertoo suhtautuneensa juuri tällä tavoin.

− Ensin ajattelin, etten minä tällaisista koneista mitään ymmärrä. Mutta tämähän on lähtenyt käyntiin tosi hyvin.

Etäyhteys antaa sitä enemmän, mitä tutumpi asiakas on

Etäkotihoidon kokeileminen aloitetaan aina asiakkaan omasta suostumuksesta. Tämän jälkeen kotiin tuodaan tablettitietokone, joka asetetaan näkyvällä paikalle ja liitetään verkkovirtaan. Näin asiakkaan ei tarvitse huolehtia itse laitteen akun riittävyydestä tai välttämättä koskea siihen lainkaan.

Yhteys avataan ainoastaan sovittuna ajankohtana. Etätapaamiset on merkitty kotihoidon suunnitelmaan aivan samoin kuin varsinaiset kotikäynnit. Hoitohenkilökunta avaa kuva- ja ääniyhteyden siten, ettei asiakkaan tarvitse erikseen vastata soittoon.

− Ellei asiakasta näy, huhuilen häntä etäyhteyden kautta. Jos tämä ei auta, soitan perään. Yleensä puhelussa selviää, että videotapaaminen on vain päässyt unohtumaan. Mutta ellei asiakasta tavoiteta lainkaan, lähdemme käymään hänen luonaan ja tarkistamme tilanteen, Henna Heikkilä kertoo etähoidon käytännöistä.

Eija Myllymäki korostaa, että etätapaamiset ovat aina vain yksi täydentävä osa kotihoidon kokonaisuutta. Ainoana hoitomuotona niitä ei koskaan käytetä.

Parhaiten etäyhteys soveltuu hänen mukaansa melko itsenäisten ja kommunikointikykyisten asiakkaiden ohjaamiseen. Tyypillisiä tehtäviä ovat esimerkiksi lääkkeistä tai aterioista muistuttaminen ja yleisen voinnin tarkistaminen.

− Videon kautta saa paljon paremman käsityksen asiakkaan voinnista kuin pelkästään puhelimessa jutellen. Ja mitä tutumpi asiakas on valmiiksi, sitä enemmän etäyhteys antaa molemmille, Henna Heikkilä sanoo.

Myös Eija Myllymäen mukaan etähoito on parhaimmillaan tilanteissa, joissa työntekijän ja asiakkaan välillä on jo valmiiksi läheinen hoitosuhde.

Etäkotihoidossa säästyy aikaa ja bensaa

Ylöjärvellä on opittu, että etävuorossa olevalle hoitajalle kannattaa varata oma rauhallinen työtila.

− Ensin olimme tuolla avokonttorin puolella, mutta siellä keskittyminen oli vaikeampaa, Henna Heikkilä kertoo.

Vaativinta etätyössä oli hänen mielestään alkuvaiheessa heittäytyminen.

− Olen huomannut, että tärkeintä on vain höpötellä asiakkaan kanssa jotakin. Liian itsekriittinen ei kannata olla omia juttujaan kohtaan, ja huumoria voi panna peliin ihan reilusti.

Eija Myllymäen mukaan hankalimmalta etätyö saattaa tuntua hoitajista, jotka ovat tottuneet tekemään työtään hyvin toiminnallisesti ja asiakkaan puolesta suorittaen.

− Ammatillisesti etähoidossa korostuu ohjaava, keskusteleva ja kuntouttava ote, Eija Myllymäki toteaa.

Molemmat näkevät etäyhteyksien tulleen jäädäkseen osaksi kotihoitoa myös koronan hävittyä. Plussapuolena on, että matkoihin käytettyä työaikaa säästyy valtavasti varsinaiseen asiakkaiden kohtaamiseen. Samalla ympäristökuormitus vähenee. Ylöjärven etäkotihoito sai vastikään Kunteko-palkinnon, ja yhtenä palkitsemisperusteena oli nimenomaan ekologisuus.

Henna Heikkilän mielestä toimistopäivät ovat lisäksi tervetullutta vaihtelua liikkuvassa ja fyysisesti kuormittavassa ammatissa.

− Ihan riittävästi sitten muina päivinä ehtii tuolla vipeltää asiakkaalta toiselle. Kokonaan en silti haluaisi siirtyä etätöihin, sillä oikeaa kohtaamista ei kuitenkaan mikään korvaa.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tiina Auvinen: ”Olen huomannut, että nuoremmatkin hoitajat ovat nykyään aktiivisia ja valveutuneita edunvalvonnan asioissa”

Taina Viinikainen: ”Hyvä luottamusmies ei pyllistä kumpaankaan suuntaan, hän on reilu sekä jäsenille että työnantajalle”

Sanna Ängeslevä: ”Jäsenen helpottunut itku raskaan kuulemisen jälkeen tai onnellinen hymy oikeudenmukaisen onnistumisen keskellä säilyvät mielessäni pitkään”