Ryynäsen rouva kulkee tuttuun tapaansa kovaa vauhtia rollaattorilla hoitokodin käytävällä. Hups keikkaa, hän kompastuu toisen asukkaan lattialle pudottamaan villatakkiin. Hän huutaa hoitajat paikalle. Selviää, ettei mihinkään satu, joten rouva voidaan nostaa ylös. Hoitajat tarttuvat kiinni kainaloiden alta ja nostavat housuista. Ryynänen on jaloillaan saman tien. Hän selvisi säikähdyksellä. Mitä mieltä tilanteesta ovat Lapin hyvinvointialueen ergonomiakouluttajat?
– Kun asiakas on kaatunut, tulee helposti hätä saada hänet ylös mahdollisimman nopeasti. Tosiasiassa tässä tilanteessa ei ole mitään kiirettä, sillä asiakas on jo kaatunut, eikä lisävahinkoja enää tule. Viisainta on suunnitella, miten hänet autetaan ylös turvallisesti ja millaisilla apuvälineillä. Kainaloista ja housuista ei pitäisi nostaa koskaan ketään. Riskinä on avustettavan vaatteiden rikkoutuminen ja olkapäävammat, Lapin hyvinvointialueen ergonomiakoordinaattori Satu Kangas ohjeistaa.
Lapin hyvinvointialueella on käynnistetty ergonomiakoulutukset, joita pidetään sote-alan työntekijöille ja laitoshuoltajille. Kouluttajatiimiin kuuluu lähihoitajien lisäksi fysioterapeutteja.
Kangas kerää tiedot koulutustarpeesta eri yksiköistä. Hän vastaa koulutusten suunnittelusta ja aikataulutuksesta.
– Olen havainnut, että tarve koulutuksille on alueellamme suurta.
Tarjolla on Työterveyslaitoksen ergonomiakorttikoulutuksia ja osaamisen päivittämiseen tarkoitettuja kursseja jo kortin suorittaneille. Korttikoulutusten lisäksi tiimi tekee jalkautumiskäyntejä, joilla ohjeistetaan ergonomisia työkäytänteitä ja apuvälineiden käyttöä.
Säästä kehoasi
Kouluttajat ovat huomanneet positiivisen muutoksen siinä, miten ergonomiseen työskentelyyn suhtaudutaan. Katja Juopperi aloitti ergonomiakouluttajana Rovaniemen kaupungilla jo 14 vuotta sitten. Nykyisin hän ehtii pääluottamusmiestyönsä vuoksi olemaan koulutuksissa vain taustatukena.
– Ennen oli asenteena, että kyllä me kannamme ja nostamme, eikä tässä apuvälineitä tarvita. Nykyään koulutuksiin tullaan sillä asenteella, että apuvälineitä halutaan oppia hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla.
Satu Kangas pitää koulutuksia usein yhdessä ergonomiakouluttaja Riitta Gullstenin kanssa. Kaikki kolme ovat työskennelleet pitkään lähihoitajina, joten ymmärrys ergonomisten työskentelytapojen tärkeydestä on tullut työn kautta.
– Hoitotyössä tärkeä taito on osata valita sopiva apuväline ja käyttää sitä oikein, Gullsten sanoo.
– Avustettavan kunto pitää arvioida joka kerta, sillä se voi vaihdella. Esimerkiksi jollain kerralla voimat riittävät seisomanostimen käyttöön, mutta toisella kerralla tarvitaan potilasnostinta, Juopperi ohjeistaa.
Kouluttajat muistuttavat, että apuvälineitä täytyy huoltaa säännöllisesti ja niiden kunto pitää tarkistaa ennen jokaista käyttökertaa. Esimerkiksi rispaantunut nostinliina tai rikkinäinen siirtovyö ovat turvallisuusriskejä.
Ergonomiakouluttajat korostavat rauhallista työotetta ja sanallisen ohjauksen merkitystä siirroissa. Esimerkiksi jos muistisairas ei ymmärrä, mitä tapahtuu, hän saattaa tarrautua kiinni, huitoa, potkia tai lyödä. Avustettava pitää aktivoida mukaan siirtoon ja ottaa käyttöön hänen voimavaransa.
– Koulutuksissamme jokainen saa olla myös avustettavana. Silloin tietää, miltä tuntuu, kun siirretään oikein ja väärin, Kangas kertoo.
– Esimerkiksi sängystä suihkulaverille siirto yhdellä vedolla tuntuu avustettavasta kamalalta. Olen kuullut monen sanovan oman kokemuksensa jälkeen, ettei koskaan enää tee niin omassa työssään. Oikeaoppisesti tällainen siirto tehdään kahdella vedolla, Juopperi täydentää.
Hintalappu esteenä
Työnantajan tehtävänä on hankkia oikeanlaiset apuvälineet ja kustantaa ergonomiakoulutusta työntekijöille.
– Osa välineistä on hintavia, eikä niitä hankita siksi. Toisaalta sairauslomakin maksaa, Katja Juopperi pohtii.
– Varsinkin jos sairauslomia tulee useammalle työntekijälle, se on kallista. Tavoitteena pitää olla, että työntekijä pysyy työkuntoisena mahdollisimman pitkään. Ohjeistamme koulutuksissa myös pienoisapuvälineiden käyttöä, jotka ovat hinnaltaan edullisia, Satu Kangas täydentää.
Kotihoidossa apuvälineiden saatavuus on heikompaa kuin palvelutaloissa, hoitokodeissa ja sairaaloissa.
– Kotona tilat ovat usein myös ahtaat sekä kynnykset ja matot hankaloittavat työskentelyä. Asiakkaiden pitäisi kustantaa itse osa pienoisapuvälineistä, mutta niitä ei välttämättä hankita. Kotona joutuu käyttämään enemmän mielikuvitusta, jotta avustaminen turvallisesti onnistuu, Riitta Gullsten sanoo.
Lähihoitajaopinnoissa opetetaan oikeaoppista ergonomista työskentelyä. Ergonomiakouluttajat tietävät, että pulmana on usein se, miten uusin tieto saadaan käytäntöön. Jos uusi työntekijä ohjeistaa kokenutta työntekijää, se voi aiheuttaa pahaa mieltä. Näin ei pitäisi olla, sillä hoitotyö on jatkuvaa uuden oppimista.
– Vääristä työskentelytavoista poisoppiminen on haastavaa. Uudet tavat vaativat toistoa, jotta ne juurtuvat mieleen ja onnistuvat sitten myös kiireessä, Juopperi sanoo.
Jotkut kiinnostuvat ergonomiasta vasta sitten, kun tulee tuki- ja liikuntaelinongelmia. Kouluttajat kehottavat kiinnittämään huomiota työskentelytapoihin jo aiemmin.
– Ajattele itseäsi ja työuraasi eteenpäin, Gullsten kehottaa.
Hyvän ergonomian hyödyt
- vähentää tuki- ja liikuntaelinvammoja
- parantaa työturvallisuutta
- lisää työssä jaksamista
- vähentää sairauspoissaoloja ja riskiä työkyvyttömyyteen
- mahdollistaa laadukkaan hoidon.
Kymmenen vinkkiä ergonomiseen työskentelyyn
- Opettele käyttämään oikein apuvälineitä, kuten liukulakanoita ja nostimia. Hanki koulutusta ergonomiasta.
- Arvioi aina asiakkaan toimintakyky ja valitse sen mukaan sopiva apuväline.
- Suunnittele siirto. Tee tilaa ja hae apuvälineet lähelle.
- Aktivoi asiakas siirtoon sanallisesti ja hyödynnä hänen voimavaransa. Kerro koko ajan, mitä tehdään.
- Vältä kurottelua. Käytä siirroissa jalkojen voimaa ja jousta tarvittaessa polvista. Pidä nostaessa selkä suorana ja vältä kiertoliikkeitä.
- Älä lukitse nostinta siirron ajaksi, sillä nostin hakee tasapainoa nosto- ja laskuvaiheessa. Jarrujen ollessa lukittuna nostin voi kaatua.
- Parityöskentelyssä säädä sängyn korkeus lyhyemmälle hoitajalle sopivaksi, jotta lyhyemmän hoitajan hartiat ja kädet eivät kuormitu. Pidempi hoitaja joustaa jaloista.
- Käytä turvallisia työkenkiä.
- Tee venytyksiä ja kevyitä liikkeitä työvuoron aikana.
- Pidä huolta lihaskunnosta ja keskivartalon tuesta.
Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutukset
Lähihoitajat voivat päivittää ergonomiaosaamistaan suorittamalla Työterveyslaitoksen Potilassiirtojen Ergonomiakortti®-koulutuksen. Peruskoulutuksen jälkeen tarjolla on Päivitä korttisi! -koulutus. TTL suosittelee päivittämään kortin viiden vuoden välein. Lähihoitajat voivat myös opiskella ergonomiakouluttajaksi osallistumalla kouluttajakoulutukseen. Työnantaja voi hankkia Potilassiirtojen Ergonomiakortti®-lisenssisopimuksen, joka oikeuttaa TTL:n koulutusmateriaalin käyttöön.
Lue lisää:
”Kinestetiikka on nostanut luovuuteni esille”
Työ kuormittaa aivoja – Hoitoalalla seuraukset voivat olla kohtalokkaat
