Ärsyttääkö työkaveri? Utelias ihminen ärsyyntyy työpaikalla muita herkemmin

Ärsyynnytkö helposti työkavereiden piirteistä tai työtavoista? Vai oletko se tyyppi, jota ärsyttää työkaveri, joka ärsyyntyy kaikesta? Ärsyyntyneisyys on raskas olotila ja heijastuu työyhteisöön. Onneksi ärsyyntymisherkkyyteen voi vaikuttaa.

Kuva: Matti Westerlund

Teksti Marjaana Tunturi

Työkavereihin ja heidän tapoihinsa ärsyyntyminen on hyvin tavallista etenkin silloin, kun töitä tehdään tiiviisti yhdessä. Joku on liian hidas, toinen nopea, yksi aina hiljaa, toinen aina äänessä.  

Jos ärsyyntymistä ei aiheuta se, että työkaveri laiminlyö sovittuja sääntöjä tai tekee työssään vakavia virheitä, vaan ärsyttäviä ovat nimenomaan työkaverin piirteet tai erilaiset tavat tehdä työtä, on pohdittava, mistä oma ärsyyntyminen kumpuaa.

Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannonen muistuttaa, että ärsyyntyminen on tunne:

– Usein se syntyy toisen erilaisuudesta, eli on kyse asiasta, johon emme voi vaikuttaa. Kun ärsyyntymisestään saa kiinni, tunne voi laantua pelkästään sillä, että muutamme suhtautumistamme ja katsommekin toista uteliaisuudella. Voinko oppia toisen erilaisuudesta jotakin?

Puheeksi ottaminen on hyväksi

Monet ihmiset ärsyyntyvät esimerkiksi toistuvasta äänestä tai liikkeestä. Jos ärsytystä aiheuttaa työkaverin purkan syönti tai jalan heiluttelu, huomion suuntaaminen muualle voi auttaa.

– Hyvän työkaverin kanssa tämän voi tietenkin ottaa puheeksi, mutta lähtökohtaisesti on kyse ärsyyntyjän ongelmasta. Pysähdy siis miettimään, miten voit itse selvitä tunteesi kanssa. Kun tunnistat tunteen, voit helpommin yrittää suunnata huomiosi pois ärsyttävästä äänestä tai liikkeestä, Hannonen sanoo.

Myös toisen erilainen tapa tehdä työtä voi saada ärsyyntymään. Silloin ei ole syytä pyytää työkaveria muuttamaan tapojaan, sillä erilaiset polut johtavat usein yhtä hyvään lopputulokseen.

Hannonen painottaa puheeksi ottamisen tärkeyttä, vaikka päämääränä ei ole muuttaa toista.

Jos itse on vaikkapa pikkutarkka ja leväperäisemmin toimiva työkaveri ärsyttää, voi työkaverin kanssa miettiä yhdessä, millainen tarkkuus on työn kannalta merkityksellistä.

– Keskustelu on hyvä aloittaa toteamalla, että teet tämän asian eri tavoin kuin minä, ei siis syyttämällä, vaan uteliaasti kysymällä. Sen jälkeen voi kysyä, voisiko toinen neuvoa, miten minäkin oppisin tekemään työtä rennommalla otteella. Jos olemme vilpittömällä mielellä liikkeellä, tällainen keskustelunavaus otetaan usein hyvin vastaan.

Jos taas on itse se rennompi työntekijä ja pikkutarkka työkaveri tulee esittämään toivettaan tarkemmasta otteesta, olisi tärkeää olla purskauttamatta suuttumustaan ilmoille. Älä siinä nipota -reaktio voi olla salamannopea. Jos tulee todenneeksi näin, Hannonen neuvoo palaamaan tilanteeseen myöhemmin.

– Kun tunteesi on laantunut, pyydä anteeksi, kerro, että kiukustuit, kun toinen tuli puuttumaan työtapoihisi. Kerro, että on kurjaa, kun toinen tulee neuvomaan, miten töitä tulisi tehdä.

Parasta on tietysti, jos kykenee toimimaan heti rakentavasti. Kun työkaveri tulee tunteen vallassa huomauttamaan työtavoista, Hannonen neuvoo toteamaan, että hei nyt en ehdi keskustella tavastani tehdä töitä, mutta voidaanko puhua myöhemmin.

Kun saa aikalisän, voi miettiä myös omia työtapojaan. Jos huomaa itsessään vaikkapa turhaa suurpiirteisyyttä, on tärkeää ottaa tämäkin puoli rohkeasti esille keskustelussa.

Mainos

Ärsyyntyneestä uteliaaksi

Miksi toista sitten ärsyttää herkästi ja toisella ei tunnu menevän hermo mihinkään? Jos ei ole kovin kiinnostunut toisista ihmisistä ja keskittyy hoitamaan vain oman työnsä, ei ehkä ärsyynny helposti. Jos taas on kiinnostunut ympäristöstään ja toisista ihmisistä, huomaa erilaisia tapoja herkemmin ja on siis myös alttiimpi ärsyyntymään. Hannonen painottaa, ettei kiinnostus ympäröivää maailmaa kohtaan tarkoita kyttäämistä vaan uteliaisuutta.

Yksilöllistä meissä ihmisissä on sekin, kuinka helposti uppoudumme työhömme ja kuinka herkästi tarkkaavuutemme häiriintyy. Myös se, miten suhtaudumme tunteisiin, vaihtelee paljon. Psykologista joustavuutta, eli esimerkiksi epämukavien tunteiden sietämistä, voi onneksi harjoitella. Ensin on tunnistettava tunne.

– Torjunta on tehotonta ja vie energiaa. Ärsyyntymisen peittelemistä seuraa jossakin kohtaa hallitsematon purkaus. Kun huomaa, että nyt ärsyttää, sille ei tarvitse tehdä mitään. Voi pysähtyä sen äärelle ja antaa tunteen olla. Se menee ohi.

Koska työtä tehdään kaikenlaisten ihmisten kanssa, on oman edun kannalta parasta opetella hiukan sietämään erilaisuutta. Ärtymystä ei kannata työntää pois, vaan sen voi hyväksyä osana itseään.

– Vaikka yrittäisi käyttäytyä kivasti ja hyvin, ärsyyntyminen pukkaa näkymään. Kielletyt tunteet näkyvät kehon kielessä.

Emme siis voi vaikuttaa siihen, mitä toinen tekee, tuntee tai ajattelee, mutta oman käytöksemme, tunteidemme ja ajatustemme kanssa meillä on paljon mahdollisuuksia.  

Kun iltavuorossa on taas se työkaveri, jonka työtavat risovat, mitä jos en keskittyisikään ärsyttäviin asioihin, vaan lähtisin tutkimusmatkalle itseeni ja kysyisin, miksi oikeastaan ärsyynnyn ja mistä se kertoo.

– Koska ärsyyntymisen tunnetta on raskasta kantaa, helpommalla pääsee, kun yrittää suhtautua toisen erilaisuuteen uteliaisuudella, Hannonen toteaa.

Ärsyyntymisen tunne vaatii itsetutkiskelua, kun se johtuu…

  • Toisen harmittomasta piirteestä tai tavasta
  • Toisen erilaisesta tavasta tehdä työtä

Ärsyyntymisen tunne vaatii keskustelua esihenkilön kanssa, kun…

  • Erilaiset työskentelytavat aiheuttavat haittaa työnteolle
  • Työkaveri ei noudata työyhteisön yhdessä sopimia sääntöjä

Ota ärsyyntyminen puheeksi työkaverin kanssa:

  • Tartu asiaan heti alkuvaiheessa, älä sitten kun mittasi on jo täynnä
  • Ota asiat puheeksi harkitusti ja rauhallisessa hetkessä, älä tunteen vallassa
  • Älä syyttele vaan suhtaudu uteliaisuudella
  • Kysy esimerkiksi, voisiko toinen opettaa sinullekin erilaista tapaansa tehdä työtä

Mainos

Jos oma ärsyyntynyt olotila jatkuu:

  • Varmista, ettet ole liian väsynyt, sillä väsyneenä tai kuormittuneena reagoimme herkemmin emmekä pysty suodattamaan tunteitamme
  • Pue tunteesi sanoiksi tavalla tai toisella, sillä asioiden pyörittely pelkästään mielen sisällä ei yleensä auta
  • Pohdi tunnettasi ystäväsi kanssa tai kirjoita siitä päiväkirjaan
  • Mieti syitä tunteelle, miksi ärtymyksen tunne nousee
  • Vaikka tunne tuntuu pahalta, sen voi antaa olla
  • Tee rentouttavia asioita: lähde lenkille, sauno, kudo, lue tai tanssi
  • Jos ärtymys vaivaa liikaa ja vaikuttaa työntekoosi, on hyvä puhua asiasta työterveydessä

Entä, jos se ärsyttävä tyyppi olenkin minä?

  • Voit onnitella itseäsi!
  • On hienoa, jos pystyy näkemään oman toimintansa vaikutukset työyhteisössään
  • Ota toisia ärsyttävä tapasi puheeksi työkavereiden kanssa rauhallisessa hetkessä
  • Pohtikaa yhdessä, millaista palautetta olisit valmis ottamaan vastaan ilman, että hermostut
  • Miettikää siis keinoja, miten toinen voi todeta hyvässä hengessä, että hei nyt esimerkiksi pikkutarkkuutesi menee minusta vähän yli
  • Jotta piirteistään ja tavoistaan voi puhua avoimesti, työpaikan tulee olla psykologisesti turvallinen

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kouluyhteisöohjaaja Mika Önkki: ”On tärkeä osata erottaa, milloin kyse on tavallisista teini-iän kuohuista ja milloin vakavammasta ongelmasta”

”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen

Lähihoitaja toteuttaa lääkehoitoa koulussa