Kosketus vaikuttaa kehon kaikkiin perustoimintoihin kuten sydämen sykkeeseen, hengitykseen ja verenkiertoon. Hyvä kosketus aktivoi parasympaattista hermostoa ja lisää mielihyvähormonien eritystä. Lempeä kosketus hoitaa sekä fyysistä kipua että mielen hyvinvointia.
Koskettaminen on ihmiselle niin tärkeää, että ihossamme on oma hermosäietyyppi: C-tuntosäie. Niiden tehtävä on välittää aivoille tietoa lempeästä, kevyestä ja rauhallisesta kosketuksesta.
Saattohoidossa olevalle ihmiselle on tärkeää, että häntä kosketetaan. Hyvä kosketus on pehmeää, kiireetöntä, laaja-alaista ja tapahtuu enemmän kämmenellä kuin sormilla. Kosketuksen kautta viestiminen on mahdollista, vaikka sanallinen viestintä ei enää kuolevaa tavoittaisi. Läheisiä kannattaa rohkaista koskettamaan, vaikka silittämään potilaan kättä. Kosketus voi auttaa myös läheisiä.
Vauvan kivunlievityksessä laaja-alainen kosketus lisää vauvan turvallisuuden tunnetta. Se on luonnollinen keino lievittää vauvan kipua ja samalla välittää viestiä siitä, että vanhempi on lähellä. Kosketus voi olla sylissä olemista tai vauvan kädestä kiinni pitämistä. Lämpimät kädet rauhoittavat parhaiten, kosketus ei saa tuntua kylmältä.
Myös oma kosketus parantaa. Ahdistuneena ja jännittyneenä esimerkiksi oman käsivarren rauhallinen silittely tai vahva itsensä halaaminen voi rauhoittaa oloa. Päänsäryn iskiessä moni alkaa luontaisesti hieroa ohimoitaan rauhallisin, pyörivin liikkein tai niskajumissa painella sormilla lempeästi kipeää kohtaa.
Lähde: Terveystalo, LAB Focus blogi Koskettamisen merkitys palliatiivisessa hoidossa kinestetiikan näkökulmasta, YLE, Terveyskylä
