Liikaa potilaita, hankala pomo ja itselle sopimattomat työajat. Vaihdevuodet, murrosikäinen lapsi ja tottelematon koiranpentu. Vanha autokin on alkanut oikutella. Ei ihme, että stressiä pukkaa päälle. Iskeekö nyt korkea verenpaine, vatsahaava vai jopa burnout?
Jokainen meistä on kuullut stressin haitallisista vaikutuksista terveyteen. Tyypillisiä oireita ovat lihasjännitys, päänsärky, vatsaoireet, sydämentykytys ja univaikeudet sekä keskittymis- ja muistivaikeudet. Stressi saattaa näkyä myös ärtyisyytenä, huolestuneisuutena ja ahdistuneisuutena. Oirelista on pitkä ja huolestuttava. Sen lukeminen taitaa jo itsessään lisätä huolia.
Psykologian tohtori, neuropsykologi ja psykoterapeutti Laura Sokan mukaan stressin haitalliset vaikutukset ovat totta, mutta sitä ei kannata tarkastella vain näiden valossa.
– Suhtautumistapa vaikuttaa siihen, millaisia seurauksia stressillä on. Tästä on paljon tutkimusnäyttöä. Jos pelkäämme stressiä, se aiheuttaa todennäköisemmin haittoja. Jos hyväksymme stressin elämään kuuluvaksi, se muuttaa kokemustamme siitä ja lieventää sen haitallisia vaikutuksia.
Jos stressistä yrittää pyristellä väkisin eroon, huomio kiinnittyy helposti vaaran merkkeihin ja tilanteet tuntuvat uhkaavilta. Kuormittava tilanne voi aiheuttaa paniikkia, ärtymystä tai lamaantumista, jolloin ei pysty toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
– Hyväksymällä stressin pystyy katsomaan tilannetta toisenlaisten linssien läpi. Stressireaktio saa meidät valpastumaan, jolloin suoriudumme vaikeasta tilanteesta paremmin.
Stressi myös auttaa meitä vahvistamalla motivaatiota, terävöittämällä keskittymistä ja tuomalla esiin sen, mikä on meille oikeasti tärkeää. Se ohjaa meitä tekemään valintoja, jotka auttavat meitä menemään kohti meille tärkeitä asioita ja tavoitteita.
Palautumista ei voi suorittaa
Laura Sokka ei halua välittää viestiä, että kuormittavista tilanteista selviytyy positiivisella ajattelulla.
–Se olisi falskia. Parempi suhtautumistapa on hyväksyä se, että nyt on stressaavaa ja reagoin siihen. Hyväksyminen suojaa mieltä ja avaa tilaa toivolle. Ilman toivoa näköala kapeutuu ja ratkaisujen löytäminen vaikeutuu.
Joskus saamme muilta neuvoja, että stressistä kannattaisi yrittää päästä eroon. Sokan mukaan neuvo voi kääntyä itseään vastaan.
– Stressistä eroon pääsemisestä voi tulla uusi taakka. Siitä palautuminen on vähän samanlainen asia kuin uni. Mitä enemmän jahtaamme sitä, sitä kauemmaksi se karkaa. Palautumista ei voi suorittaa. Hyväksyvä suhtautuminen edistää luonnostaan palautumista.
Stressi voi viedä meidät syvällisiin pohdintoihin. Se paljastaa arvomme.
– Stressi osoittaa sen, että kyseessä on meille tärkeä asia. Koemme stressiä vain asioista, joista välitämme ja jotka ovat meille merkityksellisiä.
Stressi ei ole vain mielessä, vaan se on myös fysiologinen reaktio. Sympaattinen hermosto ja hypotalamus-aivolisäke-kilpirauhasakseli aktivoituvat ja parasympaattinen hermosto hiljenee. Syke kiihtyy, verenpaine nousee ja kortisolin eritys lisääntyy. Reaktion tarkoitus on ohjata kehon voimavaroja tilanteesta selviytymiseen.
Koska stressireaktio kuormittaa kehoa, Sokka kannustaa etsimään pieniä lepohetkiä keskelle työpäivää.
– Olemme tottuneet ajattelemaan, että ensin työ ja sitten huvi. Pienistä lepohetkistä olisi paljon hyötyä, sillä se tasaa kortisolitasoja, jolloin ne eivät jää pitkäksi aikaa koholle. Työpäivän ohessa voi ottaa kupillisen kahvia, nauttia hetken auringonpaisteesta tai kuunnella linnunlaulua.
Asenne vaikuttaa
Laura Sokka kertoo tutkimuksesta, jossa selvitettiin hoitajien suhtautumista stressiin ja sen vaikutusta palautumiseen. Hoitajat eivät voineet vaikuttaa työmääräänsä tai olosuhteisiinsa. Osa tutkimukseen osallistuneista hoitajista koki stressin enimmäkseen kielteisenä. He uskoivat, että se voi lamaannuttaa tai sairastuttaa.
– Näin uskovat hoitajat olivat passiivisempia, eivätkä he etsineet palauttavia hetkiä työpäivän aikana, jolloin he olivat työvuoron jälkeen väsyneitä.
Osa tutkimukseen osallistuneista hoitajista suhtautui stressiin hyväksyvämmin. Se auttoi heitä jaksamaan paremmin työssään.
– He etsivät keinoja, miten selviytyä paremmin kiireisessä työssään. He tukeutuivat tarvittaessa enemmän kollegoihin. Työvuoron aikana he hakeutuivat pieniin palauttaviin hetkiin. Kun he saivat onnistumisen kokemuksia ja palautuivat myös vuoron aikana, palautuminen ei jäänyt vain vapaa-ajalle.
Toisessa tutkimuksessa osoitettiin, että salliva suhtautuminen stressiin suojasi hoitajia työuupumukselta. Uupumusoireita esiintyi 40 prosenttia vähemmän niillä, jotka eivät kokeneet sitä haitallisena. Suhtautuminen suojasi erityisesti silloin, kun työkuormaa oli paljon. Kun työtilanne oli rauhallisempi, suhtautumisella ei ollut merkitystä.
Hoitajat kohtaavat työssään ihmisiä, joilla on elämässään monenlaisia stressin aiheuttajia. Sokan mukaan omat uskomukset näkyvät helposti työssä.
– Jos yrittää ohjata stressistä eroon, saattaa samalla korostaa tilanteen vaikeutta ja lisätä huolta entisestään. Olisi parempi sanoa esimerkiksi, että ymmärrän sinun olevan stressaantunut, koska sinulla on pelissä paljon tärkeitä asioita.
Kiireen toistelu lisää stressiä
Kun työyhteisössä koetaan kuormitusta, pinna saattaa kiristyä, ajattelu kapeutua ja luottamus horjua. Ilmapiiri voi muuttua kireäksi. Jos stressiin suhtaudutaan torjuvasti, ilmapiiri huononee entisestään.
– Parempi tapa on hyväksyä stressi. Silloin voi yhdessä pysähtyä ja pohtia, mitä tilanteessa voisi tehdä. Stressin aiheuttajat eivät ole välttämättä sellaisia, että ne pitää vain hyväksyä.
Sokka tietää työyhteisöjä, joissa vältetään kiire-sanan käyttämistä.
– Sen toistaminen ei auta mitään, jos kaikilla on kiire joka tapauksessa. Jos kiirettä ylläpidetään myös kielellisesti, sillä luodaan hätää ja lisätään kierroksia.
Sokka puhuu myös esihenkilön esimerkin voimasta.
– Esihenkilö voi vaikuttaa työntekijöiden stressiin näyttämällä mallia, kuinka hän ottaa vaikeat tilanteet vastaan. Toimintatapa valuu ylhäältä alaspäin hyvässä ja huonossa.
Sokka muistuttaa työntekijöiden yksilöllisistä eroista. Ulkopuolelta ei voi sanoa, miten asiat ja tilanteet pitäisi kokea.
– Jokin asia voi olla jollekin kuormittava, jollekin se on työn suola. Vaikka kaikilla olisi samat aikataulut ja vaatimukset, ihmiset reagoivat tilanteisiin eri tavoin. Siksi kuormituksen seuraukset vaihtelevat.
Kesälomilta toivotaan lepoa, mutta Sokan mukaan lomaa ei kannata alkaa suorittaa.
– Lomalla voi päästä irti työasioista, mutta henkilökohtaisen elämän aiheuttamaa stressiä voi olla edelleen. Silloin voi pohtia, mitä valintoja voi tehdä, jotta olo kevenisi. Vaikka stressin määrä ei vähenisi, huoli stressistä voi keventyä.
Kolme askelta parempaan stressinsietoon
Tunnista stressi
Kun nimeää stressaavan asian, siitä tulee siedettävämpi ja hallittavampi. Jos ei nimeä, riskinä on, että joutuu taistele ja pakene -reaktion valtaan. Tunnistamalla kuormituksen aiheuttajan pystyy ajattelemaan selkeämmin ja tekemään tietoisempia valintoja, eikä reagoi tilanteeseen tunteen vallassa.
Hyväksy stressi
Hyväksy, että elämään kuuluu stressi. Sitä koetaan vain itselle tärkeistä asioista. Jos yrittää päästä eroon stressistä, saattaa etäännyttää itsensä merkityksellistä asioista. Tästä syntyy lisää kuormitusta. Hyväksyminen suojaa mieltä ja avaa tilaa toivolle.
Käytä stressi hyödyksi
Kanavoi stressi itsellesi hyödyksi. Se voi olla liikkeelle paneva voima, joka auttaa yli vaikean tilanteen. Kehosi reaktiot auttavat kohtaamaan pelottavan asian. Stressi voi olla myös kehollinen viesti, että olisi aika tasata kierroksia. Hengähdystauon jälkeen jaksaa toimia paremmin.
Lähteet:
Sokka, L. (2026). Stressiharha – Miksi ajattelutavoilla on väliä? Tuuma.
Casper, A., Sonnentag, S. & Tremmel, S. (2017). Mindset matters: The role of employees’ stress mindset for day-specific reactions to workload anticipation. European Journal of Work and Organizational Psychology.
Zhou, Y., Jin, T. & Zhang, L. (2024). Can the stress be managed? Stress mindset as a mitigating factor in the influence of job demands on burnout. Nursing Open.
Lue myös:
Joskus työkaveri voi joutua tahtomattaan terapeutin rooliin: Uupumus on koko työyhteisön asia
Yhä useampi tarkkailee huolestuneena muistisairauden ensimerkkejä – Työn kuormitus väsyttää aivoja
Sinnittely ja sietäminen voivat olla voimavaroja unettomalle
