Kuulon alenema ei ole este hoitotyössä toimimiselle – Kuulon kuntouttaminen kannattaa aloittaa varhain

Kuulo antaa meille jatkuvasti tietoa ympäristöstämme, vaikka emme kiinnittäisi siihen tietoisesti huomiota. Kun kuulo heikkenee, tämä kanava alkaa vaimeta. Laitteiden korkeat merkkiäänet tai puheäänen tulosuunta voivat hävitä tavoittamattomiin ja häly alkaa häiritä selvän saamista. Kuuloa voidaan kuitenkin kuntouttaa, ja se kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain.

hoitajan kuulo

Kuulokoje hankitaan jopa 10 vuotta liian myöhään. Kuva: Ingimage.

Teksti Henriikka Hakkala

Kuulon alenemaa todetaan kaiken ikäisillä ja kaikissa ammateissa toimivilla ihmisillä, myös hoitajilla. Suomessa jonkin asteinen kuulon alenema on yli 750 000 henkilöllä. Heistä arviolta vajaat 300 000 voisi hyötyä kuulokojeesta.

Kuulon niin sanottuna kuntoutuskriteerirajana pidetään sitä, jos kuulokäyrässä on noin 30 desibelin puutos. Silloin esimerkiksi lehtien havina tai koneiden hiljainen hurina eivät enää ylitä kuulokynnystä.

– Tähän vaikuttaa vahvasti se, mikä kuulokäyrän muoto on ja miten se asettuu puhealueelle. Lisäksi vaikuttaa se, mitä työtä tekee ja kuinka alentunut kuulo siihen vaikuttaa, kertoo HUSin kuulokeskuksen kuntoutusohjaaja Marja Leppänen.

Yleisimmin kuulon alenemat johtuvat ongelmista sisäkorvassa. Siellä sijaitsee kuulosolut sisältävä simpukka. Kuulohermo johtaa impulssit aivojen ohimolohkoon kuulokuorelle tulkittavaksi.

Mainos

– Kuulo on varoitusaisti. Sen varassa havahdumme kotona siihen, että ovikello soi tai valpastumme, kun lumi romahtaa katolta alas. Kuulo auttaa meitä hahmottamaan ympäristöämme ja kuuloaistimuksen äkillinen katoaminen saa meidät hämmentymään, Leppänen selittää.

Hoitajan työssä kuulon varassa ovat myös monet potilaiden ja asiakkaiden tilasta kertovat merkit. Piippasiko hengitystä monitoroiva laite tai mitä lapset puuhaavat pihan toisella puolella? Kuulinko raportilla kaiken, mitä selkäni takana sanottiin?

Töissä heikenneellä kuulolla

Kuulon aleneman kanssa pärjääminen on hyvin suhteellinen asia, Marja Leppänen korostaa. Toisilla jo lievä alenema heikentää uskoa omaan selviämiseen työssä ja toiset taas kokevat sen pikkujuttuna muihin elämän haasteisiin nähden.

– Meillä kuulokeskuksessa on asiakkaina myös hoitajia, eikä kuulon alenema sellaisenaan ole este hoitotyössä toimimiselle. Kuuloa kuntouttamalla esimerkiksi kuulokojeella sekä työtä mukauttamalla voidaan päästä hyvään lopputulokseen, työolosuhteet huomioiden.

Alentunut kuulo ei ole ongelma esimerkiksi silloin, jos työ on asiakkaiden kohtaamista rauhallisessa tilassa ja kasvotusten. Huulion näkeminen tukee puheen ymmärtämistä, jos pelkkä ääni ei riitä. Hälyisät tilat ja esimerkiksi paljon puhelimessa puhumista sisältävät tehtävät voivat kuitenkin olla hankalia.

– Jos työskentelee osastolla, jolla on paljon hälinää ja hurisevia laitteita, se voi olla raskasta. Sanon aina, että huonokuuloiset tekevät kaksi kertaa sen työn, mitä muut. He hoitavat tehtävänsä ja lisäksi pinnistelevät koko ajan oikeinkuulemisen kanssa. Ei ole tavatonta, että se uuvuttaa ja masentaa.

Mahdollinen huonokuuloisuus kannattaa siksi ehdottomasti ottaa huomioon ammattia valitessa.

– Nuoret ovat optimistisia ja arvioivat, että jaksavat kun päättävät jaksaa. Kysyn silloin, että miten uskot jaksavasi kuusikymppisenä. Jos ei vaikka kuule korkeita taajuuksia, kuuleeko vuodeosastolla hälytysäänet huoneista. Hoitajan työssä on onneksi paljon suuntautumisvaihtoehtoja, Leppänen muistuttaa.

Apua riittävän ajoissa

Kuuloliiton suunnittelija Annina Virta korostaa, että kuulo on vuorovaikutuksen kanava. Oikea-aikainen kuulon kuntouttaminen ehkäisee tehokkaasti syrjään joutumista ja syrjään vetäytymistä.

– Kuulohan liittyy voimakkaasti sosiaaliseen elämään, vuorovaikutukseen ja osallistumiseen ja heijastuu vahvasti niihin. Jos kuulo on alentunut ja hoitamatta, ihminen voi jäädä ulkopuoliseksi ja itsekin vetäytyä kanssakäymisestä, koska ei enää koe pärjäävänsä, Virta sanoo.

Kuulokeskuksen kuntoutusohjaaja Marja Leppänen kertoo saarnaavansa paljon kuulon tutkimisesta ja kuulokojeen oikea-aikaisesta sovittamisesta.

– Kun kuulo on tutkittu, alenema havaittu ja koje sovitettu, on kojetta myös käytettävä. Julkinen terveydenhuolto kustantaa meillä kuulokojeen ja valikoimassa on hyviä laitteita jokaiselle. Kuulokoje kestää käytössä viitisen vuotta.

Annina Virta pitää tärkeänä sen tiedostamista, että kuultujen äänten erottelu ja oikea tulkinta on taito, jonka opimme. Jos kojeen hankkiminen viivästyy ja tiettyjä taajuuksia ei ole kuullut pitkiin aikoihin, aivoilla on suuri työ opetella kuulemaan uudelleen. Ääni­maailma voi olla vieraan tuntuinen.

– Yleisellä tasolla arvioidaan, että kuulokoje hankitaan jopa 10 vuotta liian myöhään. Kuulo on jo pidempään ollut tasolla, jolla kuulokojeesta olisi ollut hyötyä, Virta toteaa.

Valitettavasti kuulon ongelmiin liittyy edelleen ennakkoluuloja eikä yleinen tietämys kuulosta ole järin hyvällä tasolla. Kuulokoje ei ole yhtä arkipäiväinen apuväline kuin silmälasit. Apuvälineen varassa kuulija ei kuitenkaan menetä mitään ammatillisesta osaamisestaan.

– Kaikki eivät kerro töissä, että käyttävät kuulokojetta. He pelkäävät töidensä jatkumisen puolesta. Reilua olisi kuitenkin kertoa puolin ja toisin. Sanoa suoraan, että älä tule minulle huutelemaan vaan tule sinne, missä näen, kun puhut. Kuulon ongelma ei ole korvien välissä vaan korvissa, Marja Leppänen korostaa.

Melu kuormittaa vaikkei vaurioita

Meluperäisten kuulovaurioiden riski liittyy paitsi äänen tasoon myös sen kestoon ja altistuksen toistumiseen. Työsuojelulainsäädännössä 85 desibelin äänen taso katsotaan sellaiseksi, että jos sille tai kovemmalle äänelle altistuu kahdeksan tunnin ajan, on käytettävä kuulosuojaimia.

Hoito- ja hoivatöitä ei lueta niin sanotuiksi melutöiksi. Esimerkiksi opetus- ja kasvatusalalla äänen taso ja hälyisyys nousevat kuitenkin ainakin hetkittäin varsin kovaksi. Varhaiskasvatuksessa lapsiryhmän koko ja hoidettavien lasten nuori ikä nostavat äänen tasoja.

– Vaikka riskiä kuulon vaurioitumisesta ei olisikaan, äänen tasot voivat olla niin kovia, että melu kuormittaa ja yleinen hyvinvointi vaarantuu. Ihminen väsyy, vireystila heikkenee ja stressihormonipitoisuudet kasvavat. Voi tulla uupumista, päänsärkyä ja lihasjännityksiä. Meluisuuden on todettu nostavan verenpainetta, joka taas vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen, Annina Virta listaa.

Tärkeää olisikin, että työolosuhteita voitaisiin muokata siten, että hoitajien korvat saavat työpäivän aikana myös levätä. Pienryhmätyöskentely ja esimerkiksi kiertävät päiväunivalvontavuorot voivat tukea tässä. Melun hallinnan ja korvien levon tarve pitäisi muistaa myös tiloja suunniteltaessa ja rakennus- sekä sisustusmateriaaleja valitessa.

– Huonokuuloisen pärjäämisen kohdalla perusasia on, että akustiikan pitäisi olla hyvä. Sitä pystytään korjaamaan erilaisilla vaimentavilla materiaaleilla. Sellaisia nyrkkisääntöjä esimerkiksi on, että vaimentavaa materiaalia ja pintaa pitäisi olla yhtä paljon kuin on lattiapinta-alaa. Nykyään löytyy vaimentavia materiaaleja, joilla hygieniataso saadaan pysymään hyvänä, Virta kertoo.

Työelämässä pärjäämiseen vaikuttaa paljon se, miten työyhteisö asiaan suhtautuu ja kuinka se huomioi huonokuuloisuuden. Annina Virta ehdottaa, että esimerkiksi päivähoidossa voitaisiin sopia, että huonokuuloinen meneekin pihalle ottamaan lapset vastaan sen sijaan, että pukisi heitä ruuhkaisessa ja hälyisessä uloslähtötilanteessa. Avoimuus ja huomioon ottaminen vievät asiassa eteenpäin.

– Monesti sanon, että huonokuuloisten kanssa puhuttaessa vastuu on myös puhujalla. Hoitaja joutuu työssäkin miettimään sitä, miten puhuu esimerkiksi huonokuuloiselle asiakkaalle tai potilaalle. Puhumalla suoraan kohti ja hidastamalla puhetta voidaan puheen tunnistamista tukea paljon, Marja Leppänen tähdentää.

Tärkeää on tietysti huolehtia myös korvien ja kuulokojeen kunnosta. Tukkoisessa korvassa sopiva koje ei auta, ja puhtaassa korvassa tukkoinen tai rikkoutunut koje ei auta.

Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 3/2019.

Sinua voisi kiinnostaa myös

”Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia?” – Tämä kysymys esitetään liian harvoin

Moni raskautta suunnitteleva kuulee foolihaposta ensimmäisen kerran neuvolassa – ja se on aivan liian myöhään

Uudet diabeteslääkkeet ehkäisevät tehokkaasti lisäsairauksia