Lastenhoitaja: näillä vinkeillä saat päiväkodin hälyongelmia kuriin

Melu on monen päiväkodin ongelma. Melua yritetään vähentää esimerkiksi meluliikennevaloin tai pehmeillä materiaaleilla. Yksi parhaista keinoista on henkilökunnan rauhallisuus.

päiväkoti, melu, varhaiskasvatus

Lastenhoitaja Johanna Hyrske esittelee Maarianmaan päiväkodin meluliikennevaloja. Punainen valo ja äänimerkki kertovat, että pitäisi olla hiljempaa. Kuva Jukka Järvelä

Teksti Jukka Järvelä jukka.jarvela@superliitto.fi

Päiväkoti on hälyisä työpaikka. Monen työntekijän korvat soivat kotona työpäivän jälkeen ja oma ääni käy käheäksi, kun sitä on joutunut usein korottamaan.

Erilaiset materiaaliratkaisut, kuulosuojaimet, pienryhmät, riittävät huonetilat ja hiljaisuuskasvatus ovat ratkaisuja meluntorjuntaan.

SuPerin asiantuntijan Johanna Pérezin mukaan esimerkiksi ääntä vähentävät pöytäpinnat voisivat olla perusratkaisu kaikissa päiväkodeissa.

Pehmentävät matot ja tyynyt jakavat mielipiteitä.

– Siisteyden takia joissakin päiväkodeissa on päädytty poistamaan kaikki matot. Joskus siis joudutaan miettimään, minkä ehdoilla päiväkodeissa toimitaan eli helpotetaanko siivoojien työtä vai halutaanko lapsille ja henkilökunnalle meluton ympäristö.

– Pedagoginen perusjuttu on, että ei aleta kilpalaulantaan vaan lapsia lähestytään rauhoittavalla matalalla äänellä. Työn melskeessä tämä unohtuu, sillä kiire aiheuttaa melua, Pérez sanoo.

Remontti avuksi

Helsinkiläisessä päiväkoti Maarianmaassa melu kaikui vielä tämän jutun kirjoittamishetkellä, mutta lastenhoitaja Johanna Hyrske odotteli pian alkavaa akustiikkaremonttia huojentuneena.

– Tämä on ollut meluisa työpaikka. Melu johtuu tilasta ja akustiikan puutteista. Paljon betonia ja korkeata tilaa, jossa melun määrä moninkertaistuu ylös noustessaan. Melu ei ole imeytynyt mihinkään, vaan normaali puheäänikin on kaikunut tiloissa.

Mainos

Akustiikkaremontissa jokaisesta ryhmätilasta poistetaan yksi muovinen ilmoitustaulu ja tilalle laitetaan akustiikkalevyä, jolla pehmennetään myös korkeita tiloja. Ruokalan pöytien ja tuolien jalkojen alle tulee melua vähentävät suojat. Käytössä on jo ollut pöytiä, joiden nihkeä pinta vaimentaa ääniä.

Satapaikkainen päiväkoti avattiin vuonna 2015. Työpaikkaselvitys vauhditti akustiikkaremonttia, koska niin moni kärsi melusta, myös lapset.

– Melu tarkoittaa kipua. Työntekijöiden oma ääni on joutunut koetukselle, koska metelin yli on joutunut koko ajan korottamaan ääntään. Lapsetkin ovat valittaneet, että korviin sattuu.

Hyrske itse on ollut kerholaisten kanssa aamupäivät ulkona, mutta iltapäivät ovat olleet työtä hälyssä.

– Meteli korostuukin juuri iltapäivisin, kun lapsia on paljon eikä jakotiloja ole. Kurjahan se on ollut lapsille sanoa koko ajan, että pitäisi olla hiljempaa.

Työntekijöillä on mahdollisuus käyttää työnantajan tarjoamia silikonisia korvatulppia, mutta niitäkään ei työterveyssyistä saa pitää koko ajan. Kovin suosittuja nuo suojat eivät ole henkilökunnan keskuudessa.

Lisäkikkoja ja konsteja

Ahtaissa väistötiloissa toimiva päiväkoti Kotitorppa Helsingissä ehkäisee meluongelmia monella tavalla Kotitonttujen 14-lapsisessa ryhmässä.

– Olemme ratkaisseet ryhmässämme melun vähentämistä esimerkiksi osallistamalla lapset itse kiinnittämään huomiota melutasoon, lähihoitaja Tuija Rytkölä kertoo

Rytkölän parina työskentelevä varhaiskasvatuksen opettaja on kehittänyt käsimerkin, jossa toinen kämmen toimii toisen hattuna.

– Meillä on muutama meluherkkä lapsi, joka näyttää tätä merkkiä kaverille tarvittaessa.

Päiväkodin seinällä on kuva sormesta suun edessä.

– Lapset käyvät näyttämässä sitä kuvaa kaverilleen, kun pitää olla hiljaa.

Seinällä on myös kuva huutamisesta ja sen päällä rasti. Jos joku metelöi liikaa, hänelle voidaan näyttää tätäkin kuvaa.

Rytkölän mukaan merkit toimivat ja niitä myös käytetään. Aikuistenkaan ei tarvitse olla koko ajan äänessä, kun viestintä liiallisesta melusta voidaan näyttää merkein ja symbolein. Aikuiset pyrkivät pitämään oman äänensä aina rauhallisena.

– Busseissa ja vaikkapa kirjastossa lapsille sanotaan, että jos haluavat metelöidä tai härveltää, on käytävä itse kysymässä kuskilta tai kirjastonhoitajalta lupaa. Yleensä metelöinti loppuu tähän.

Levyjä ja mattoja

Kotitorpan päiväkodin katosta roikkuu ylimääräisiä akustolevyjä, jotka vähentävät kaikua. Lattialla on vihreitä vaihdettavia mattoja. Myös istuintyynyt rauhoittavat lapsia ja vähentävät melua, kun kolisevia tuoleja ei tarvita.

– Matot ovat pehmeää villanukkaa. Lapset ovat nimenneet ne ruohomatoiksi värin perusteella. Jos lapset leikkivät esimerkiksi Legoilla lattialla, siitä lähtee kova ääni. Ruohomaton päällä leikkiminen vähentää meteliä.

Myös verhoilla on melua alentava vaikutus.

Siivoaminen ei ole ongelma Kotitorpassa mattojen ja tyynyjen keskellä.

– Ruohomatto on puolitettu ympyrä, jota on helppo käsitellä. Sama yritys pesee ne, joka pesee eteisen kuramatotkin.

– Tyynyt lattialla ei ole siivousongelma sekään. Niille on teline, johon ne pinotaan ja siivooja imuroi niitä, kun ehtii eikä koe tätäkään ongelmana.

Pöytätapoja

Kotitorpassa mietitään monet asiat rauhallisuuden ja kiireettömyyden kautta, mikä tietenkin vähentää melua.

– Kiireettömyyden pitää näkyä ja kuulua arjessa.

– Ruokapöytään menemme rauhallisin mielin. Otetaan kirja mukaan ja luetaan sitä hetki ennen kuin ryhdytään jakamaan ruokaa.

– Lapset voitelevat itse leipänsä, mikä rauhoittaa syömistilannetta, kun aikuisen apua ei tarvita. Kun lapset on ohjeistettu tekemään itse, ei synny niin paljon melua.

Kotitorpan ruokailussa aikuinen kiinnittää huomiota myös siihen, ettei itse liiku paikasta toiseen ja kaikki syövät rauhallisesti. Tämä ei aina ole päiväkodissa selvää.

– Meillä käytetään tiimissä paljon aikaa sensitiiviseen kohtaamiseen tiimin aikuisten ja lasten kanssa. Tietoisesti puhumme kauniisti toisillemme ja halaamme toisiamme usein töihin tullessa ja lähtiessä. Tämäkin vaikuttaa melutasoon, kun lapset ottavat mallia näistä kohtaamisista.

Metsään

Eteiseen Kotitorpassa mennään vain muutaman lapsen kanssa kerrallaan, näin säilyy rauha. Pukeutumisasiat
tehdään hissun kissun ja ulos mennään rauhallisesti.

– Pilkomme pukeutumistilanteen: osa vaatteista puetaan varsinaisessa eteisessä, kengät ja hanskat vasta kuraeteisessä.

– Retkeilemme kolmena aamupäivänä metsässä. Lähdemme sinne noin kello 9, jotta ehdimme leikkiä kiireettömästi ja meluttomassa ympäristössä.

Lapsilla on metsässä enemmän tilaa eivätkä päiväkodin seinät ole rajoittamassa.

– Lapset keksivät siellä aina tekemistä. Minulle ja työparille tämä metsäkäynti on todellinen voimavara, Rytkölä sanoo.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Välinehuolto vaatii laajaa osaamista

Itseohjautuvuus – sopiiko se hoitoalalle?

Lähihoitajasta on yrittäjäksi – Jalkojenhoitaja Marita Länsmans ei kadu päätöstään