Hoitajan äänielimet joutuvat koville hälyisässä työympäristossä

Kuuleminen ja äänenkäyttö ovat ilmiöinä työpari. Hälyisä työympäristö ei kuormita ainoastaan kuuloelimistöä vaan voi aiheuttaa terveyshaittaa myös ääntään työvälineenä käyttävälle hoitajalle.

Äänen rasittuminen hoitotyössä.

Päivähoidon hoitajat kärsivät äänikyhmyistä jopa neljä kertaa sairaanhoitajia enemmän.

Teksti Henriikka Hakkala

Kuulon ja kuuloelinten kannalta hyvässä työympäristössä ei ole melua. Viestit, jotka pitääkin kuulla, erottuvat hyvin eikä yleinen häly vie huomiota käsillä olevasta tehtävästä. Kommunikointi on kuitenkin merkittävä osa hoitoalan työtä paitsi asiakkaiden ja hoitajien välillä myös hoitajien kesken. Yhdessä toimimisesta taas syntyy usein ääntä.

Hoitotyön työympäristöjä ei luokitella varsinaiseksi melutyöksi, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Tapani Ollila. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai välinehuollon tehtävissä voi kuitenkin olla tilanteita ja äänihuippuja, joihin liittyy noin 85 tai jopa 90 desibelin äänentasoja. Näillä tasoilla hetkellinen altistus ei aiheuta kuulovaurion riskiä, vaikka se voikin kuormittaa muutoin.

– Pahin tilanne on ehkä juuri sellainen pukemistilanne, jossa ryhmän lapset ovat yhtä aikaa ja koettavat kaikki saada huomiota. Ryhmätilanteisiin voi suuremmissa yksiköissä liittyä enemmän kakofoniaa kuin pienemmissä yksiköissä. Päiviä voisi silloin koettaa rytmittää ja järkeistää melun vähentämiseksi, Ollila arvioi.

Hoitotyön työympäristöissä kuulon rasittumista suurempi haitta on äänielinten rasittuminen, josta voi seurata elimellisiä häiriöitä.

Melun kokemuksen määrittelyä auttaa se, jos sen jakaa käsitteellisesti kahteen pääluokkaan: omien mieltymysten takia meluksi koettuun ääneen ja toisaalta äänentasoihin, jotka aiheuttavat vauriota siitä riippumatta onko ääni kuulijalle mieluisa vai ei.

Mainos

– Kuulo on vain väline sille, että voimme ymmärtää, mitä ääni on. Kun kuitenkin mennään voimakkaisiin ääniin, itse kuuloelin kärsii. Esimerkiksi oma mielimusiikki kuulokkeilla lujaa kuunneltuna ei ole kokemuksena melua, mutta vaurioittaa kyllä kuuloelintä – hitaasti, mutta varmasti.

Äänielinten rasittuminen suurempi haitta

Hoitotyön työympäristöissä kuulon rasittumista suurempi haitta on Tapani Ollilan mukaan kuitenkin äänielinten rasittuminen, josta voi seurata elimellisiä häiriöitä.

Jos hoitaja tai opettaja joutuu hälyisässä ympäristössä kuulluksi tullakseen jatkuvasti korottamaan ääntään, ja pitkiä aikoja, se voi rasittaa ääntä ja esimerkiksi aiheuttaa äänikyhmyjä. Samoja ongelmia voi liittyä ulkotiloissa toimimiseen, joissa ääni leviää seinättömyyden takia äärettömyyksiin eikä kaiu takaisin. Tavallisella puheäänellä sanottu ei ulkona välttämättä kanna kaikkialle.

– Tutkimuksissa on tosiaan havaittu, että päiväkodeissa työskentelevillä on esiintynyt äänikyhmyjä. Jos verrokkina ovat vaikka sairaanhoitajat, niin häiriön esiintyvyys saattaa olla kolmin- jopa nelinkertainen.

Ääniympäristö syntyy tilassa olevien ihmisten ja laitteiden tuottaman äänen ja tilan akustiikan yhteisvaikutuksena.

– Akustiikalla voidaan ehdottomasti koettaa hoitaa hälytaso mahdollisimman alas, jottei hoitajien tarvitse korottaa omaa ääntään. Tämä on enemmän rahakysymys kuin kysymys siitä, ettei tarjolla olisi sopivia akustiikkamateriaaleja.

Yleisesti ottaen kyse on siitä, että jos työtä tehdään hälyssä ja äänelle tarvitaan lisää kuuluvuutta, pitää hälyä saada vähennetyksi, jotta ääni erottuu selkeästi ilman huutamista.

 

Lue hoitajan kuulosta lisää SuPer-lehdestä 3/19

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Välinehuolto vaatii laajaa osaamista

Itseohjautuvuus – sopiiko se hoitoalalle?

Lähihoitajasta on yrittäjäksi – Jalkojenhoitaja Marita Länsmans ei kadu päätöstään