Kutiaako päänahassa, syyhyääkö taipeissa? Ahkerinkaan käsienpesu ei estä tartuntatautien leviämistä päiväkodeissa

Lasten tartuntataudit ovat päiväkodin arkea, eikä niiden leviämistä pystytä täysin estämään ahkeralla käsienpesulla. Korona-aika tai ei, osa taudeista iskee jälleen samaan aikaan kuin aikaisempinakin vuosina.

Tarhan tuliaiset aiheuttavat perheissä ylimääräistä vaivaa. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Erilaiset tartuntataudit ja loiset ovat tuttuja tuliaisia päiväkodista. Niiden määrässä tai yleisyydessä ei asiantuntijoiden mukaan ole vuosien varrella tapahtunut merkittävää muutosta.

Samat taudit jylläävät vuodesta toiseen, sanoo oululainen lastenhoitaja Merja Komulainen-Aakko. Hän on työskennellyt alalla 15 vuotta ja tuntee hyvin päiväkodin vuosikierron. Se alkaa syksyisin herkästi tarttuvalla kuumetaudilla, jonka tunnistaa iholle nousevista rakkuloista.

– Elokuu on perinteisesti enterorokon aikaa. Täit tulevat vähän myöhemmin, kun koulut alkavat, ja syksy kokonaisuudessaan on flunssa-aikaa. Oksennustaudit alkavat yleensä vuodenvaihteessa ja viimeistään hiihtolomaan mennessä päiväkodissa kiertää mahatauti.

Lasten infektiolääkäri Satu Kekomäki tunnistaa tautien kausivaihtelun. Asiaa on tutkittu paljon, mutta varmuudella ei tiedetä, miksi taudit iskevät aina tiettyyn aikaan vuodesta.

– Selitystä on etsitty ihmisen käyttäytymisestä ja virusten eliniästä erilaisissa olosuhteissa ja ympäristöoloista. Koko totuutta vuodenaikavaihtelusta ei kuitenkaan tiedetä.

Kiinnostavaa on esimerkiksi se, miksi tavallinen flunssan aiheuttaja rs-virus esiintyy Suomessa joka toinen vuosi, mutta monessa muussa maassa se aiheuttaa epidemian joka ikinen vuosi.

Aikaisempien vuosien perusteella tuleva talvi näyttää välivuodelta eli pienemmän rs-epidemian ajalta.

Erityisen salakavaliksi useimpien virusten aiheuttamat taudit tekee se, että ne tarttuvat ihmisestä toiseen jo ennen kuin oireet alkavat.

– Virukset ovat viisaita, kehittyviä olentoja, Kekomäki toteaa.

Kausittaisten tautien lisäksi päiväkodeissa on myös muita toistuvia riesoja, esimerkiksi kihomatoja, joita ilmaantuu tasaisesti ympäri vuoden. Niitä todetaan yleensä vain yhdellä tai muutamalla lapsella kerrallaan, Merja Komulainen-Aakko kertoo.

– Tartunnat tukahtuvat, koska päiväkodilla on niiden hoitamiseen tarkat ohjeet. Esimerkiksi kun kihomatoja todetaan, petivaatteet vaihdetaan, unilelut kerätään pois ja jos on pakkasta, patjat viedään ulkovarastoon, sillä kylmä tappaa kihomadot.

Vaikka kihomatojen, päätäiden ja syyhypunkin kaltaiset loisten tartuntaketjut saadaan katkaistua nopeasti päiväkodissa, perheen sisällä ne leviävät varsin herkästi ja tuottavat ylimääräistä vaivaa, vuodevaatteiden huolellista pesua ja turvautumista käsikauppa- tai reseptilääkkeisiin.

Tartuntojen riskiä voi myös kotioloissa pienentää yksinkertaisilla toimilla jo ennalta.

– Kihomatojen estämiseksi kädet tulisi pestä etenkin vessareissujen jälkeen. Kynsien pitäminen lyhyinä estää sen, etteivät kihomatojen munat jää muhimaan kynsien alle, Satu Kekomäki muistuttaa.

 

Tavattoman tavallinen flunssa

Päiväkodissa liikkuvista taudeista yleisin on tavallinen nuhakuume eli flunssa. Yleisimpiä flunssan aiheuttajia ovat rinovirukset, joita tunnetaan yli sata erilaista ja joita on ympäri vuoden tarjolla.

Yhden flunssan sairastaminen ei välttämättä anna suojaa seuraavia vastaan, vaikka tilanne altistumisten myötä tasoittuukin.

– Flunssien määrä päiväkotilapsilla on suurempi kuin kotihoidossa olevilla. Ero on selkeä etenkin ensimmäisen puolen vuoden aikana, kun lapsi on hoidossa, mutta tasoittuu sen jälkeen, Satu Kekomäki kertoo.

Samanlainen tautipiikki voi kohdata myös päiväkodin uutta työntekijää.

– On toki yksilöllistä vaihtelua, miten ihmiset sairastuvat, mutta uudet työntekijät usein sairastavat paljon ensimmäisen vuoden aikana. Pitkään vakassa työskennelleet ovat jo immuuneja perusflunssille ja mahataudeille, sanoo Merja Komulainen-Aakko.

Hänen mukaansa varsinkin perusflunssakaudella päiväkodin työntekijät pystyvät omalla toiminnallaan vaikuttamaan paljon siihen, miten taudit leviävät. Kaikkea ei kuitenkaan pysty ennakoimaan.

– Joinakin vuosina kokonaisia ryhmiä ja myös aikuisia on sairastunut, oletettavasti norovirukseen. Influenssat taas ovat olleet siitä jännittäviä, että niihin on saattanut sairastua vain yksi lapsi eikä ketään muuta koko ryhmässä.

 

Koronatauti taudiksi muiden joukkoon

Tulevan syksyn osalta on vain valistuneita veikkauksia, miten koronavirus vaikuttaa päiväkotien tautien vuosikiertoon.

Keväällä sosiaaliset rajoitukset vaikuttivat selvästi lasten sairasteluun: Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lasten päivystyskäynnit flunssan ja korvatulehduksen takia vähenivät kolmannekseen normaalista.

Helsingissä Uudessa lastensairaalassa työskentelevä Satu Kekomäki sanoo, että syksy on alkanut päivystyksessä ”vähintäänkin tavanomaisen vilkkaana”.

– Päivystyksessä käy todella paljon flunssaisia lapsia. Vaikea sanoa, hakeudutaanko nyt lääkäriin herkemmin ja pysyisivätkö perheet normaalisti kotona sairastamassa.

Merja Komulainen-Aakko uskoo tarhan tuliaisten jatkavan vuosikiertoaan entiseen tapaan. Päiväkotien työajat ja toimitilat eivät anna myöden noudattaa täysimääräisesti päiväkodeille annettuja ohjeistuksia.

– Vaikka kuinka pestäisiin käsiä ja käytettäisiin käsidesiä, taudit tarttuvat, ja korona on vain yksi tauti lisää entisten jatkoksi, hän toteaa.

Lue myös:

Lapsi voi sairastaa jopa sata päivää vuodessa

Sinua voisi kiinnostaa myös

Flimmeri altistaa aivoinfarktille – se voi olla myös piilevä

Uusi tehohoito pakko-oireisiin – HUSin johtava psykologi Hannamari Heino kertoo, mistä menetelmässä on kyse

Painonhallinta auttaa uniapneaa sairastavaa