Kohtuus kaikessa, myös kolesterolissa – Elimistö tarvitsee kolestrolia, mutta liika kolestroli voi aiheuttaa terveysongelmia

Kolesterolista puhutaan pahiksena, mutta se on välttämätön aine, jotta elimistö pystyy toimimaan jouhevasti. Kolesterolia tarvitaan muun muassa D-vitamiinin, sappihappojen sekä sukupuolihormonien tuotantoon.

Kuva Mostphotos

Teksti Mari Frisk

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, joka kulkee verestä kudoksiin. Se ei seilaa sellaisenaan verenkierrossa, vaan kuljetus- eli lipoproteiinien sisällä. Niitä on kahta sorttia: LDL- ja HDL-pakkauksia. LDL on se niin sanottu huono kolesteroli ja HDL hyvä. Veressä virtaa pääsääntöisesti enemmän LDL- kuin HDL-kolesterolia, myös silloin, kun arvot ovat kunnossa.

Jos kokonaiskolesteroli tai LDL-kolesteroli ylittää viitearvot, valtimotaudin riski kasvaa. Sama tapahtuu, jos hyvä HDL-kolesteroli alittaa viitearvot.

Huono LDL-kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin plakiksi, ja vuosikymmenten kuluessa se ahtauttaa valtimoita.

– Korkeat LDL-pitoisuudet myös ylläpitävät tulehdusprosessia verisuonissa, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri, yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta.

HDL puolestaan on suonien siivooja, joka kuljettaa LDL-kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä maksaan hajoamaan.

Mainos

Merkittävä vaikutus valtimotaudin riskiin

Omien kolesteroliarvojen mittaaminen on yksinkertaista, siihen tarvitaan vain verikoe. Rasvatutkimuspaketissa (lipidit) mitataan ja eritellään kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli ja triglyseridit.

Jos näissä arvoissa on häikkää, puhutaan dyslipidemioista. Veren normaalia suurempaa kolesterolipitoisuutta nimitetään hyperkolesterolemiaksi.

Dyslipidemiat vaikuttavat merkittävästi valtimotaudin kokonaisriskiin. Valtimotauti puolestaan nostaa aivohalvauksien, sydäninfarktien sekä Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä.

Nuorenkin kolesteroli voi olla koholla

Korkea kolesteroli ei ole vain keski-iän ylittäneiden tai lihavien riesa. Perinnöllinen alttius voi nostaa kolesteroliarvoja myös nuorilla ja normaalipainoisilla.

Elintapojen, lähinnä ruokavalion, merkitystä ei silti voi kiistää.

– Perinnöllinen alttius liittyy usein kolesterolisynteesiin ja maksan toimintaan, Vänni sanoo ja jatkaa:

– Silloin, kun elintapoja ei voi muuttaa, lääkitys auttaa tehokkaasti. Toisaalta taas, jos koholla olevat kolesteroliarvot ovat nuorella aikuisella ainoa valtimotaudin riskitekijä, tilannetta voi hyvin seurata. Sitten, kun ihminen alkaa lähestyä viittäkymmentä, tilanne muuttuu taas kokonaisriskin kannalta.

Se, että jossain suvuissa on enemmän kolesteroliongelmia ei tarkoita, että kyseessä olisi välttämättä geneettinen sairaus.

– Sen sijaan FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia on geenivirheestä eli mutaatiosta johtuva plasman kolesterolipitoisuuksia suurentava sairaus. Tällöin arvot ovat reilusti koholla ja kolesterolipitoisuuksia voi laskea tehokkaasti vain lääkityksellä, Vänni sanoo.

Kolesteroliarvot voivat olla korkeat myös lapsilla.

– Se on erittäin harvinaista, ja yleensä kyse on geneettisestä sairaudesta tai lipidiaineenvaihdunnan häiriöstä.

Verikokeeseen nelikymppisenä

Tieto kohollaan olevasta kolesterolista voi yllättää työterveystarkastuksessa. Korkea kolesteroli on siinä mielessä salakavala ongelma, että se kehittyy pikkuhiljaa, eikä anna merkkejä itsestään. Ihminen voi tuntea itsensä terveeksi ja näyttää ulospäin hyvinvoivalta, vaikka suonissa pullistelisi.

Omat kolesteroliarvonsa kannattaa mittauttaa viimeistään nelikymppisenä ja sen jälkeen seurata niitä vähintään viiden vuoden välein. Jos arvot ovat koholla tai valtimotaudin riskit puhuvat puolestaan, mittauksia tehdään toki tiheämmin.

Poikkeavat kolesteroliarvot saattavat johtua myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta, raskaudesta tai tietyistä maksa- ja munuaissairauksista. Naisilla vaihdevuodet voivat suurentaa kolesterolipitoisuuksia ja hormonikorvaushoito puolestaan laskea niitä.

Myös anaboliset steroidit pienentävät HDL-kolesterolin ja nostavat LDL-kolesterolin määrää veressä.

– Riski liittyy pääasiassa anabolisten steroidien väärinkäyttöön, ei niinkään hypogonadismin hoitoon, jossa tavoitellaan normaaleja testosteroniarvoja.

Hypogonadismi tarkoittaa testosteronin puutosta.

Joskus elämäntapamuutos riittää

Korkeaa kolesterolia ei ryhdytä hoitamaan pelkkien verikokeessa saatujen arvojen perusteella, vaan hoitomuotoon vaikuttavat kliiniset tiedot ja valtimotaudin kokonaisriski.

Toisinaan arvoja petraamaan riittävät kolesterolia alentava ruokavalio ja muut elämäntapamuutokset. Ruokavaliolla on iso merkitys kolesteroliongelman ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja hallinnassa, jos taustalla ei ole muita merkittäviä sairauksia. Ravinnon laatu vaikuttaa nimenomaan LDL-kolesterolin määrään.

Kuntoliikunta buustaa HDL-tuotantoa. Vyötärölihavuus ja siihen usein liittyvä rasvamaksa sekä tupakointi puolestaan pienentävät HDL-kolesterolia. Tutkimusten mukaan alkoholi voi hieman lisätä HDL-pitoisuutta, mutta kokonaisriskit huomioiden sitä ei suositella hoitokeinoksi.

Tavoitearvo on yksilöllinen

Erityisen suuren riskin potilaille elintapamuutokset riittävät harvoin. Merkittäviä riskitekijöitä ovat muun muassa diabetes, munuaisten vajaatoiminta, huomattavasti kohonnut verenpaine ja tupakointi sekä aikaisemmin sairastettu valtimotapahtuma, kuten sydäninfarkti tai aivoinfarkti.

– FINRISKI-laskuri on näppärä työkalu, sen avulla pystyy arvioimaan sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskit seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lääkitys aloitetaan aina, jos näiden tapahtumien riski on vähintään kymmenen prosenttia, Vänni kertoo.

Tavoiteltavat kolesteroliarvot eivät aina ole samat kuin viitearvot, vaan yksilölliset tavoitearvot riippuvat valtimotaudin kokonaisriskistä.

Lääkehoito aloitetaan tavallisesti statiineilla

Lääkityksellä tavoitellaan LDL-kolesterolipitoisuuden laskua veressä.

– Statiinilääkitys vaikuttaa kolesterolin imeytymiseen ja blokkaa kolesterolisynteesiä maksassa, näin ollen LDL-pitoisuus laskee, Vänni kertoo.

– Statiinit ovat turvallisia ja yleensä hyvin siedettyjä. Joillakin ne voivat aiheuttaa lihasongelmia.

Lipidipaketin triglyseridit kuuluvat kokonaiskuvaan

Kolesterolimittausten yhteydessä katsotaan samalla aina myös triglyseridit. Ne ovat vapaita rasvahappoja ja tärkeää polttoainetta elimistölle.

Korkeat tai matalat kolesteroliarvot eivät läheskään aina korreloi samansuuntaisia triglyseridiarvoja.

– Yleensä korkeat ”triglyt” liittyvät tavalla tai toisella ruokavalioon. On myös olemassa harvinaisia geenivariantteja, jotka nostavat arvoja. Monesti korkeat triglyseridiarvot kertovat siitä, että on tullut nautittua liikaa alkoholia, sokeria ja rasvoja, jos muita terveysongelmia ei ole. Triglyserideillä ei ole mielestäni hyvää suomenkielistä nimeä, itse kutsun niitä tuttavallisesti rasvapalluroiksi.

Myös korkeat triglyseridiarvot eli hypertriglyseridemia on valtimotaudin riskitekijä, joten jos ne ovat koholla, kannattaa konsultoida lääkäriä.

 

Kolestrolin tavoitearvot

Kokonaiskolesteroli       alle 5,0
LDL-kolesteroli (huono kolesteroli)    alle 3,0
HDL-kolesteroli (hyvä kolesteroli)      naisilla yli 1,2, miehillä yli 1,0
Triglyseridit                 alle 1,7

 Kokeile FINRISKI-laskuria

Jos tiedät kolesteroliarvosi, voit laskea, miten ne vaikuttavat sydäninfarktin ja aivoinfarktin vaaraan seuraavien kymmenen vuoden aikana. THL:n FINRISKI-laskuri on täällä.

Näin tunnistat hyvän rasvan

  • Pehmeä rasva tekee kolesteroliarvoille hyvää. Se pienentää veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta ja samalla parantaa hyvän ja huonon kolesterolin suhdetta.
  • Osa pehmeistä, pitkäketjuisista rasvoista on ihmiselle välttämättömiä. Niitä saa muun muassa rypsi-, rapsi- ja ja oliiviöljyistä sekä niistä tehdyistä rasia- ja pullomargariineista ja rasvaisesta kalasta.
  • Suurin osa syödystä rasvasta on niin sanottua piilorasvaa, ja se on pääosin kovaa rasvaa. Eniten kovaa piilorasvaa saadaan leivonnaisista, liharuoista sekä maito- ja lihavalmisteista.
  • Ruonlaitossa voita, kermaa ja leivitystä voi käyttää kohtuudella.
  • Kananmunan keltuaisissa on runsaasti kolesterolia. Keltuaisten käyttöä on hyvä rajoittaa kolmesta neljään viikossa, jos kolesteroliarvot ovat jo valmiiksi koholla.
  • Kasviperäinen rasva ei aina ole terveellistä. Palmuöljyä tai kookosöljyä sisältävien leivonnaisten, keksien ja muiden herkkujen syömistä kannattaa rajoittaa, sillä ne sisältävät runsaasti kovaa rasvaa.
  • Transrasvoja syntyy kasvisrasvoja kovettaessa, ja niiden vaikutukset veren rasva-arvoihin ovat jopa haitallisemmat kuin tyydyttyneiden rasvahappojen. Suomalaisten ongelma rasvojen suhteen eivät kuitenkaan ole transrasvat, vaan tyydyttyneiden rasvojen liikasaanti.
  • Sydänliiton Sydänmerkki toimii hyvänä oppaana ruokaostoksilla. Se myönnetään tuotteille, joiden kovan rasvan määrä ei ole suuri.
Jutussa käytetty lähteinä myös: Terveystalon kolesteroli-tietopaketti, Kolestroli, Lääkärikirja Duodecim, Pertti Mustajoki, Ruokavirasto.fi, Dyslipidemiat, Käypä hoito -suositus, Sydän.fi

Sinua voisi kiinnostaa myös

Katse vanhuksen suuhun

Vapaa-aika ei saisi kulua vain työn rasituksista palautumiseen

Kielihäiriöinen lapsi tarvitsee tukea ja toistoja