Katupölyn määrä on pian suurimmillaan

Katupöly tuntuu nipistelynä silmissä ja nenässä, ja se aiheuttaa terveysongelmia erityisesti hengityssairaille. Huono hengitysilma aiheuttaa kielteisiä terveysvaikutuksia.

katupöly

Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että Suomessa on maailman kolmanneksi puhtain ilmanlaatu. Kuva Ingimage.

Katupölyn määrä on suurimmillaan keväisin maalis-huhtikuussa. Tänä vuonna katupölyltä suojautuminen on tavallista vaikeampaa. Etelä-Suomessa asti sataa vielä lunta ja viheralueet ovat osittain lumikinosten alla. Katupölyä alkaa olla hengitysilmassa, mutta katujen puhdistus voidaan aloittaa vasta yöpakkasten päätyttyä. Odotettavissa onkin, että hengitysilmassa olevan katupölyn määrä lisääntyy. Tilanne korjaantuu, kun kadut saadaan puhdistettua.

Hengitysliitto suosittelee, että hengityssairauksia sairastavat ja katupölylle muuten herkistyneet ihmiset ottaisivat aktiivisesti käyttöön hengityssuojaimet tulevien kuukausien aikana. Yksittäinen ihminen voi helpottaa omia oireitaan lähinnä suojautumalla.

Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne kannustaa tekemään puistokävelyitä sen sijaan, että liikkuisi vilkasliikenteisten reittien varrella.

Mainos

– Jos tällaisissa oloissa kävelee vilkasliikenteisten reittien varrella, kävelyn terveyshyödyt jäävät saamatta. Huono hengitysilma aiheuttaa niin paljon kielteisiä terveysvaikutuksia.

Huono hengitysilma on Suomessa kuitenkin vain väliaikainen ongelma. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että Suomessa on maailman kolmanneksi puhtain ilmanlaatu. Helsingissä pienhiukkasten pitoisuuksien raja-arvot ilmassa ovat ylittyneet tänä vuonna vain neljä kertaa katupölyn vuoksi.

Tietoa katupölystä

  • Koostumus vaihtelee sekä alueellisesti että ajallisesti.
  • Katupölyn haitallisuuteen vaikuttaa muun muassa pienhiukkasten koko sekä koostumus.
  • Katupöly sisältää mineraalihiukkasia tienpintojen kulumisesta, hiekoitushiekkaa, tiesuolaa, metallihiukkasia, renkaiden kulumisen tuottamia kumihiukkasia, hienoksi jauhautuneita kasvienosia sekä siitepölyä.
  • Isoimmissa katupölyhiukkasissa voi olla myös bakteeriperäisiä yhdisteitä ja nokihiukkasia.
  • Tieliikenne nostaa ilmaan maaperähiukkasia myös luonnonympäristöistä ja rakennustyömailta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Uusi tehohoito pakko-oireisiin – HUSin johtava psykologi Hannamari Heino kertoo, mistä menetelmässä on kyse

Painonhallinta auttaa uniapneaa sairastavaa

Verenluovuttajan ei tarvitse olla perusterve