Iholla on muisti

Kun oireilevan ihon saa kuntoon, tekee mieli hellittää hoitorutiineista. Juuri silloin kannattaa sitkeästi jatkaa, sanoo Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kuntoutussuunnittelija Teija Launis. Hyväkuntoinen iho on puolustuskykyisin.

Kuva iStock

Teksti Henriikka Hakkala henriikka.hakkala@superliitto.fi

Iho suojaa elimistöä ulkoisilta vaikutuksilta, siis vammoilta, ultraviolettisäteilyltä, mikrobeilta ja kemikaaleilta. Lisäksi se säätelee nesteiden haihtumista ja elimistön lämpötilaa sekä osallistuu D-vitamiinin valmistukseen.

Iho on ylivoimaisesti julkisin elimemme. Ihomme kunnosta tehdään jatkuvasti päätelmiä iästämme, elintavoistamme ja terveydestämme. Näkyvästi oireileva iho voi aiheuttaa kantajalleen häpeän tunteita ja synnyttää muissa ennakkoluuloja ja turhaa pelkoa tartuntavaarasta. Yleensä riski on suurempi sille, jonka iho on rikki ja siksi alttiimpi esimerkiksi infektioille.

– Iho on kontaktipintamme kaikkeen. Sen avulla aistimme kosketuksen ja sen läpi erilaiset aineet imeytyvät elimistöömme. Iholla on myös kosmeettinen tehtävä, jota ei pidä aliarvioida. Siksi näkyvät ihotaudit ovat luonteeltaan myös sosiaalisia sairauksia. Jotkut kokevat itsensä vammaisiksi, kun iho oireilee ja vaatii paljon aikaa vievää hoitoa, Teija Launis sanoo.

Mainos

Tavallisiin iho-oireisiin kuuluvat kutina, kirvely ja pistely, punoitus, turvotus ja paukamat, rakkulanmuodostus ja nokkosihottuma. Kutina ja sen tietoinen tai tiedostamaton rapsuttaminen synnyttävät helposti itseään pahentavan kierteen.

Usein, muttei välttämättä, taustalta löytyy ihon puolustusjärjestelmään ja rakenteeseen liittyvä taipumus atopiaan. Myös muiden elinten sairaudet voivat oireilla iholla. Sellaisia ovat esimerkiksi maksan tai munuaisten sairaudet sekä keliakian harvinaisempi muoto ihokeliakia.

Hoitotyössä kädet ovat kovilla

Vuodessa todetaan karkeasti arvioiden noin tuhat ammatti-ihotautitapausta. Niistä 900 on käsi-ihottumaa. Hoito- ja hoivatyöhön kuuluva perusteellinen käsihygienia koettelee ihon sietokykyä. Pelkästään jatkuva vedellä peseminen ja suojakäsineiden alla hautuminen voivat ärsyttää ihoa. Erityisiä allergisoivia aineita ei välttämättä tarvita.

– Monesti iho-oireista kärsivät hoitajat kertovat, että työpaikoilla ei aina ymmärretä, että esimerkiksi tehtäviin kuuluvat kylvetykset ja kuumassa ja kosteassa oleilu voivat pahentaa ihon tilannetta. Toivoisin avoimempaa puhetta iho-ongelmista, se voisi helpottaa näiden asioiden järjestelyä myös työyhteisöissä, Launis sanoo.

Jatkuva kutina tai kirvely vaikuttavat työkykyyn, jos ne estävät riittävän levon saamisen yöllä. Ihon huono kunto voi rikkoa myös hoitajan ammatillisen roolin. Käsiä on työtehtäviä hoitaessa vaikea piilottaa. Esimerkiksi lyhythihaiset työasut saattavat paljastaa oireilevan ihon.

– Silloin ihmiset, joita hoitajan pitäisi hoitaa, tulevatkin hoitajan yksityisalueelle kysyessään mikä vaivaa ja onko se tarttuvaa ja onko hoitaja kokeillut jo sitä tai tätä.

Moni iho-oire rauhoittuu kotikonstein perusvoiteilla. Niitä voi käyttää paitsi ihon kosteuttamiseen myös pesuaineina.

Altistuksen laatu ja toistuvuus ovat tärkeitä tekijöitä ihoreaktioiden takana. Hyvä olisi aina selvittää, mitä aineita iholle päivän mittaan päätyy. Kosmetiikan ja pesuaineiden sisältää- tai INCL-listaan on syytä tutustua tarkoin.

– Suositus on joka tapauksessa, että saippuapesut minimoitaisiin. Mieluummin pitäisi käyttää perusvoidepesuja ja käsihuuhdetta, jossa on kosteutta sitovaa glyserolia. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että pesuaineet ja suojausvälineet ovat asianmukaiset, Launis muistuttaa.

Syiden selvittely on salapoliisityötä

Joskus oireita aiheuttavan ainesosan tunnistaminen on salapoliisityötä. Kemiallisilla aineilla on vaikeita nimiä, kuten säilöntäaine metyyli-isotiatsolinoni. Kemianteollisuus tuottaa jatkuvasti uusia yhdisteitä, joille osa ihmisistä herkistyy.

Iho muistaa aiemmat reaktionsa. Toistuva altistuminen lisää oireilun todennäköisyyttä. Hoitotyöhön kuuluva märkätyö, hautovat suojakäsineet sekä monipuolinen kemikaalialtistus saattavat aiheuttaa ärsytysihottumaa.

– Tärkeää on muistaa, että jos on työssään herkistynyt esimerkiksi jollekin pesuaineen ainesosalle, ei voi sipaista silmälaseja kotona puhtaaksi samaa ainetta sisältävällä pesuaineella taikka käyttää ihovoidetta, jossa on samaa kemikaalia, Teija Launis korostaa.

Ärsytysihottuman tulisi parantua, kun sitä aiheuttava syy poistetaan. Jos parempi suojaus ei helpota ihottumaa eikä se häviä pidemmänkään loman aikana, on syytä mennä lääkäriin selvittelemään tilannetta tarkemmin. Oireiden hillitsemiseksi saatetaan tarvita sairauslomaa.

– Jos vaikkapa käsi-ihottuma on päässyt pahaksi, viikon sairausloma ei riitä. Tarvitaan riittävän pitkä tauko.

Ihottuman syntyyn vaikuttaa monessa tapauksessa useampi kuin yksi tekijä. Paitsi allergiat ja yliherkkyydet erilaisille yhdisteille, myös ihon rakenne, hikoilu ja hormonaaliset tekijät vaikuttavat ihon kuntoon ja reagointiin. Voimakas stressi pahentaa kaikkia iho-oireita.

Perushoitoa joka päivä

Moni iho-oire rauhoittuu kotikonstein perusvoiteilla. Niitä voi käyttää paitsi ihon kosteuttamiseen myös pesuaineena. Äkäisempiin oireisiin apu voi löytyä reseptivapaista luokan 1. miedoista kortisonivoiteista.

– Näitä voiteita voi aivan turvallisesti käyttää viikon tai pari kerrallaan. Niistä ei tarvitse olla huolissaan.

Jos ihottumat ja pienet ihorikot eivät parissa viikossa parane tai vaiva uusiutuu saman tien, kannattaa kuitenkin mennä lääkäriin. Tilanteen rauhoittamiseksi saatetaan tarvita vahvempia kortisoni- tai limuusivoiteita. Vaikeasti oireileville atoopikoille apua voi olla myös valohoidosta tai sisäisesti otettavista lääkkeistä.

Naisilla hormonikierron vaiheet ja vaihdevuodet vaikuttavat ihoon ja etenkin limakalvojen kuntoon. Pesuöljyt ja perusvoiteet pesuaineina voivat auttaa. Samoin se, että pesunesteistä valitsee käyttöönsä happamia ja tuoksuttomia.

Jos epäilee iho-oireiden syyksi bakteeritulehdusta, kannattaa lääkäriin suunnata nopeasti.

– Esimerkiksi varvasvälin haavasta elimistöön päässyt ja jalkoihin ilmestyvä ruusu on bakteeri-infektio. Se vaatii antibioottihoitoa. Ruusu oireilee punoituksena, kuumotuksena ja kipuna, Teija Launis listaa.

Iho-oireiden hoito on aina yksilöllistä. Itselle sopivat perushoitotuotteet löytää vain kokeilemalla. Kun ne löytyvät, kannattaa hoitorutiinia jatkaa sitkeästi, vaikka oireilu hellittäisi. Kosteutettu ja ehyt iho sietää paremmin ympäristön rasituksia, esimerkiksi purevaa pakkasilmaa.

– Valitettavasti oireiden aaltoilevuus hyvästä hoidosta huolimatta on hyvin tavallista, etenkin atoopikoilla.

Teija launis työskentelee allergia-, iho- ja astmaliitossa kuntoutussuunnittelijana. Hän vastaa erityisesti aurLinkopainotteisesta sopeutumisvalmennuksesta.

 

Oletko kiinnostunut myös haavanhoidosta? Lataa ilmainen haavanhoidon opas.

Sinua voisi kiinnostaa myös

”Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia?” – Tämä kysymys esitetään liian harvoin

Moni raskautta suunnitteleva kuulee foolihaposta ensimmäisen kerran neuvolassa – ja se on aivan liian myöhään

Uudet diabeteslääkkeet ehkäisevät tehokkaasti lisäsairauksia