Hampaiden reikiintymisen voi estää – Viisi vinkkiä suunhoitoon

Hammashoitaja Piia Peltosen mukaan suunhoito ei ole tähtitiedettä. Hän antaa yksinkertaiset vinkit siihen, miten eri-ikäiset voivat ehkäistä hampaiden reikiintymistä ja monia muita suun sairauksia.

hampaiden reikiintyminen

Hammaslääkäri määrittää, kuinka usein hampaiden tarkastuksessa tulee käydä. Hoitolaitoksissa hoitajien tehtävänä on tarkkailla, milloin hammashoitolakäynnille on tarvetta. Kuva: Ingimage.

Teksti Minna Lyhty minna.lyhty@superliitto.fi

Harjaa ja puhdista suu

Hampaiden pesu aloitetaan vauvalla ensimmäisen hampaan puhjettua. Lasten hammasharjoihin on merkitty suositusikä, mutta harjan lopullinen valinta tehdään suun koon mukaan.

Pieni harja on parempi kuin iso. Harjasten pitää olla aina pehmeät ja taipuisat. Harja pitää vaihtaa uuteen noin kolmen kuukauden välein.

Hammaslääkärit suosittelevat nykyään sähköhammasharjan käyttöä, koska sen avulla hampaat puhdistuvat tehokkaammin kuin tavallisella hammasharjalla. Sähköhammasharjan tehokkuus perustuu pyörivään liikkeeseen.

Harja ei puhdista hammasvälejä, joten ne puhdistetaan päivittäin hammaslangalla tai -lankaimella tai hammasväliharjalla. Puhdistaminen tehdään ennen hampaiden pesua, jotta hammastahnan fluori pääsee vaikuttamaan puhtaisiin hammasväleihin.

Hampaiden harjaus ja hammasvälien huolellinen puhdistaminen ehkäisevät reikiintymistä, hammaskiven muodostumista, ientulehdusta ja ienten kiinnityskudossairaus parodontiittia.

Ientulehdus on tavallinen suun vaiva. Se rauhoittuu harjaamalla hampaat oikealla tekniikalla kahdesti päivässä ja puhdistamalla hammasvälit päivittäin.

Jos ientulehdusta ei hoida, seurauksena voi olla parodontiitti, jossa bakteerit aiheuttavat kiinnityskudosten tuhoutumisen. Pahimmassa tapauksessa hammas heiluu tai se jopa irtoaa. Elimistössä on silloin jatkuva matala-asteinen tulehdustila.

Infektio suussa on yhtä vaarallinen kuin missä tahansa muussa kehon osassa. Se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiselle.

Mainos

Valitse sopiva hammastahna

Alle kolmivuotiaiden hampaat pestään kerran päivässä fluoria sisältävällä hammastahnalla ja toinen pesu tehdään vedellä tai fluorittomalla hammastahnalla. Alle kuusivuotiaiden hammastahnan fluoripitoisuuden tulisi olla 1000–1100 ppm.

Poikkeuksena ovat alueet, joissa juomaveden fluoripitoisuus on suuri. Liika fluori aiheuttaa hampaisiin fluoroosia, joka näkyy vaaleina läikkyinä hampaissa. Niitä voi tosin aiheuttaa muutkin tekijät kuin liiallinen fluori. Hammaslääkäri tai -hoitaja osaa kertoa hammastahnan sopivan fluoripitoisuuden. Fluorin määrää ei pidä vähentää omatoimisesti.

Aikuisten hammastahnassa sopiva fluoripitoisuus on 1450–1500 ppm. Fluorin vaikutusta voi tehostaa sillä, ettei suuta huuhdella, vaan ylimääräinen tahna vain sylkäistään ulos. Hammaslääkärit eivät suosittele fluorittomia hammastahnoja, sillä fluori ehkäisee hampaiden reikiintymistä vähentämällä kariesta aiheuttavien bakteerien aineenvaihduntaa ja kiilteen liukenemista happohyökkäyksen aikana.

Puhdista proteesi oikein

Vaikka käytössä olisi kokoproteesi, suu ja kieli pitää puhdistaa hammasharjalla. Hammasproteesi pestään päivittäin proteesiharjalla. Puhdistusaineeksi sopii proteesien puhdistusaine tai käsinpesuun tarkoitettu astianpesuaine.  Tavalliset hammastahnat ovat liian karkeita puhdistamiseen. 1–2 kertaa viikossa puhdistukseen käytetään proteesin puhdistustablettia.

Proteesi kannattaa harjata vedellä täytetyn lavuaarin päällä, jotta se ei rikkoudu, jos se putoaa kädestä. Proteesia ei kuivata pesun jälkeen, vaan se laitetaan kosteana kuivaan säilytysrasiaan.

Proteesi pitää huuhdella ruokailun jälkeen, jotta sen alle ei jää ruoantähteitä hankaamaan limakalvoja. Yöksi proteesi kannattaa ottaa pois, jotta suun limakalvot saavat
lepotauon. Pakollista se ei ole, jos suun limakalvot ovat terveet ja proteesi on sopiva.

Proteesien kunto ja sopivuus pitää tarkistaa säännöllisesti hammaslääkärissä. Kauan kuivassa säilytetty proteesi muuttaa hieman muotoaan. Myös ihmisen suu muuttuu, joten kaksikymmentä vuotta sitten hankittu proteesi ei välttämättä enää ole sopiva. Lisäksi vanha akryyliproteesi altistaa sienikasvustolle.

Käy hammastarkastuksessa

Hammaslääkäri määrittää sen, miten usein hampaiden tarkastuksessa pitää käydä. Joillekin suositellaan käyntejä kaksi kertaa vuodessa, toisille riittää käynti muutaman vuoden välein. Alle 18-vuotias saa kutsun hammashoitolaan, mutta aikuisen pitää varata aika itse. Kun hampaissa tai suussa on oireita, hoitoon kannattaa hakeutua mahdollisimman pian.

Hammaskiven muodostumista ei voi täysin estää edes hyvällä kotihoidolla, sillä sen muodostumiseen vaikuttaa syljen mineraalipitoisuus. Jos on taipumusta hammaskiven kehittymiseen, se pitää poistattaa vastaanotolla säännöllisesti.

Hoitolaitoksissa asuvilla on oikeus hampaiden hoitoon. Hoitajan tehtävänä on tarkkailla, milloin hammashoitolakäynnille on tarvetta. Esimerkiksi muistisairaan poikkeava käyttäytyminen, muutokset ruokailussa tai kivuliaisuus voivat johtua suun alueen ongelmista.

Noudata ateriarytmiä

Säännöllinen ateriarytmi on hampaille hyväksi. Hampaat kestävät noin kuusi happohyökkäystä päivässä. Lähes jokainen suupala ja juoma aiheuttaa noin puoli tuntia kestävän happohyökkäyksen. Jos happohyökkäys toistuu liian usein, syljelle ei jää aikaa huuhtoa suuta ja kovettaa kiillettä. Se johtaa hampaiden reikiintymiseen.

Happohyökkäyksen katkaisee ksylitolipurkka- tai pastilli, joka pitää ottaa heti ruokailun jälkeen. Kaikille ksylitoli ei tosin sovi sen laksatiivisten vaikutusten vuoksi.

Happamat ruoat liuottavat hampaiden kiillettä. Siksi esimerkiksi happamat marjat pitäisi syödä mieluiten rahkan, viilin tai jogurtin kanssa. Hampaita ei saa harjata tuntiin happaman ruoan syömisen jälkeen, sillä harjaaminen tehostaa kiilteen liukenemista.

Pureskelua vaativa ruoka on hyväksi hampaille, sillä se puhdistaa hampaan purupintaa ja lisää syljen eritystä. Riittävä syljen eritys on tärkeää hampaiden terveydelle.

Suun kuivuminen on kiusallinen vaiva, joka voi johtua sairaudesta tai lääkityksestä. Se aiheuttaa hampaiden reikiintymistä, suun sienitulehduksia ja limakalvo-ongelmia. Apteekista saa kuivan suun hoitoon tarkoitettuja tuotteita, mutta voi myös kokeilla ruokaöljyn levittämistä suun limakalvoille. Myös veden juonti ja ksylitolipastillien imeskely saattavat helpottaa vaivaa.

Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 9/2019.

Lue lisää:

Lähihoitaja hammaslääkärin työparina – Hammashoitaja oppii ajatustenlukijaksi

Sinua voisi kiinnostaa myös

”Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia?” – Tämä kysymys esitetään liian harvoin

Moni raskautta suunnitteleva kuulee foolihaposta ensimmäisen kerran neuvolassa – ja se on aivan liian myöhään

Uudet diabeteslääkkeet ehkäisevät tehokkaasti lisäsairauksia