Elimistön matala tulehdustila ilman erityistä syytä on varoitusmerkki, joka kannattaa ottaa tosissaan

Vaimeasta, hiljaisesta tai matala-asteisesta tulehduksesta varoitetaan nykyisin kaikkialla. Se jyllää salakavalasti monen suomalaisen kehossa ja pitkittyessään lisää monien kansansairauksien riskiä.

Shhh! Vaimea tulehdus on elimistön hiljainen hälytysmerkki. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Usein muistetaan mainita elämäntapojen vaikutukset: Vaimeaa tulehdusta hillitään paitsi oikeaoppisilla ruokailutottumuksilla myös lisäämällä liikuntaa, nukkumalla riittävästi ja laadukkaasti sekä huolehtimalla hampaiden, suun ja suoliston terveydestä. Samaan listaan kuuluvat niin ikään paheellisten tupakoinnin ja alkoholinkäytön lopettaminen.

Lista on jokaiselle omasta hyvinvoinnistaan vähänkään kiinnostuneelle varsin tuttu, ja terveysongelmien kanssa kamppailevat ovat varmasti ottaneet kehotukset enemmän tai vähemmän tosissaan. Mutta miksi pitäisi vielä huolestua vaimeasta tulehduksesta?

SuPer-lehti kysyi asiaa tutkijatohtori Johanna Ihalaiselta Jyväskylän yliopistosta.

Mainos

Miksi vaimeasta tulehduksesta tulisi huolestua?

Vaimea tulehdus kertoo ihmisen yleisestä terveydentilasta. Tutkimuksissa vaimealla tulehduksella on todettu yhteyksiä lukuisiin sairauksiin, esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, sepelvaltimotautiin, tyypin 2 diabetekseen, reumaan, osteoporoosiin, Alzheimerin tautiin ja jopa masennukseen.

Ihalainen kehottaa suhtautumaan lievään tulehdukseen kuin varoitusmerkkiin ennen vaarallista risteystä.

– Harva 20- tai edes 30-vuotias on omalta kohdaltaan huolestunut Alzheimerin taudista tai muista ikääntymisen myötä yleistyvistä sairauksista, mutta lievä tulehdus herättää, että ihminen on riskissä luisua kohti kroonisia sairauksia.

 

Mistä tiedän, onko minulla vaimea tulehdus?

Kohonneet tulehdusarvot eivät näy päällepäin eivätkä tunnu miltään. Vaimeaa tulehdusta on siis mahdoton tunnistaa.

– Tulehdus saattaa muhia elimistössä siitäkin huolimatta, että syöt ja elät omasta mielestäsi terveellisesti, Ihalainen huomauttaa.

Monet elämäntapoihin liittyvät riskitekijät altistavat vaimealle tulehdukselle. Todennäköisiä ennusmerkkejä ovat ylipaino, tupakointi, vähäinen liikunta, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen ja huonolaatuinen uni, stressi ja epäterveellinen ruokavalio. Huonoihin elintapoihin liittyvät muut mittarit, kuten korkea verenpaine, voivat niin ikään kieliä vaimeasta tulehduksesta.

 

Onko vaimea tulehdus vaarallisempi naisille?

Sukupuolen vaikutusta vaimeaan tulehdukseen on tutkittu vain vähän. Jonkin verran on kuitenkin näyttöä esimerkiksi siitä, että naisilla kohonneet tulehdusarvot ovat vahvemmin yhteydessä sepelvaltimotaudin riskiin.

Suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan lihominen nuoruusvuosien jälkeen ja tupakointi puolestaan altistavat etenkin naisia vaimealle tulehdukselle.

Naisilla on kehossaan yleisesti ottaen enemmän rasvakudosta kuin miehillä, mikä jo itsessään nostaa tulehduksen merkkiainetta. Lisäksi on esitetty, että tulehdusarvot vaihtelisivat naisilla kuukautiskierron mukaan, Ihalainen kertoo.

Naisilla on  enemmän rasvakudosta kuin miehillä, mikä jo itsessään nostaa tulehduksen merkkiainetta.

– PMS-oireita on liitetty kehon korkeampaan tulehdustilaan ja on esitetty, että niihin voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi samoilla ravitsemuksen tai liikunnan keinoilla kuin vaimeaan tulehdukseen.

Johanna Ihalainen on omassa tutkimuksessaan huomannut, että naisurheilijoilla myös hormonaalisen ehkäisyn käyttäminen nostaa tulehdusarvoa. Tutkija toppuuttelee kuitenkin vetämästä tuloksista liian suoria johtopäätöksiä.

– Tarvitaan vielä enemmän tutkimusta, millaiset mekanismit taustalla vaikuttavat.

 

Kertooko verikoe aina totuuden vaimeasta tulehduksesta?

Tulehdusarvot mitataan yleisimmin veren herkän CRP-kokeella. Koe kertoo, kuinka paljon veressä on erästä valkuaisainetta, jonka määrä veressä kasvaa nopeasti, kun elimistössä on tulehdustila.

CRP heilahtelee elimistössä monesta eri syystä. Infektiotautien lisäksi sitä nostavat esimerkiksi reumaattiset sairaudet, tulehdukselliset suolistosairaudet ja munasarjojen monirakkulaoireyhtymä. Myös voimakas rasitus, esimerkiksi voima- tai kestävyysliikunta, nostaa tulehdusarvoa hetkellisesti, mutta arvo laskee palautuessa suoritusta matalammalle tasolle.

Vaimean tulehduksen toteaminen on yksi tapa motivoida itseään elintapojen muuttamiseen. CRP on kuitenkin vain yksi arvo, joka ei kerro koko totuutta ihmisen terveydestä, muistuttaa Ihalainen.

– Kannattaa pohtia omia elämäntapoja ja miettiä, mitä tulehduksen taustalla on. Usein ihminen osaa arvioida itsekin, onko taustalla esimerkiksi stressiä tai onko tulehdusarvojen kohoamisen syynä se, miten on syönyt tai liikkunut.

 

Tekstissä on käytetty lähteinä myös verkkosivua terveyskirjasto.fi sekä teoksia Annika Havaste: Tasapainodieetti (Viisas elämä 2019) ja Pirjo Saarnia: Syö oikein, sammuta tulehdus (WSOY 2019).

Sinua voisi kiinnostaa myös

Sjögrenin syndrooma kuivattaa limakalvot − ”Yhdeksän kymmenestä sairastuneesta on naisia”

Kuuleeko nukkumatti, täällä kutsuu melatoniini!

Epävakaa persoonallisuushäiriö tekee elämästä vuoristoradan – Oireet eivät aina näy ulospäin