Siitepölykausi alkaa keväällä ja jatkuu usein pitkälle syksyyn. Kevään ensimmäiset oireet aiheuttaa yleensä leppä, ja pian sen jälkeen alkaa koivun kukinta. Myös muut lehtipuut voivat aiheuttaa allergiaa. Keskikesällä vuorossa ovat heinät ja loppukesästä pujo, jonka kukinta voi jatkua yöpakkasiin asti.
Allergiaoireiden toteamiseen ei välttämättä tarvita lääkärikäyntiä tai tutkimuksia, jos oireet ilmestyvät aina samoihin aikoihin ja häviävät siitepölykauden loppuessa.
Siitepölyallergian tyypillisiä oireita ovat aivastelu, vesimäinen nuha, nenän tukkoisuus ja kutina. Monia yskittää, silmät vuotavat, punottavat ja kutisevat. Väsymys ja päänsärky ovat myös mahdollisia. Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat yksilöllisesti ja ne riippuvat myös säästä. Ajankohtaisen siitepölytilanteen voi tarkistaa osoitteesta norkko.fi.
Joka toinen koivuallergikko saa suun alueen oireita myös raaoista juureksista ja hedelmistä,kuten porkkanasta tai omenasta. Kyse on niin sanotusta ristiallergiasta: elimistö sekoittaa näiden ruokien rakenteet koivun siitepölyyn.Ristiallergiaoireet tuntuvat suussa, nielussa ja huulissa. Siitepölykaudella oireet voivat olla voimakkaampia, mutta talvella niitä ei välttämättä tule lainkaan.
Siitepölyallergiaa hoidetaan oireiden mukaan antihistamiinilla, silmätipoilla ja kortisonia sisältävillä nenäsuihkeilla. Antihistamiinin voi ottaa heti kun oireet alkavat. Lääke vaikuttaa noin tunnin kuluessa ja teho kestää keskimäärin 12 tuntia. Antihistamiinia voi käyttää koko siitepölykauden ajan.
Allergiaoireita voi helpottaa lääkkeettömästi huuhtelemalla nenää nenäkannulla. Se on tehokkaampaa kuin suolaliuoksen sumuttaminen nenään. Hengityssuojaimista voi olla hyötyä. Ikkunat kannattaa pitää suljettuna ja kuivata pyykit sisällä pahimpaan siitepölyaikaan. Auton ja kodin ilmastointilaitteiden suodattimet on syytä puhdistaa. Ulkoilu kannattaa ajoittaa aikaiseen aamuun tai iltamyöhään, jolloin siitepölypitoisuudet ovat matalampia. Tuulisella säällä ulkoilua voi olla hyvä välttää.
Jos siitepölyallergian oireet ovat hankalia, lääkäri voi ohjata siedätyshoitoon. Siedätyksessä elimistö totutetaan vähitellen allergiaa aiheuttavaan aineeseen. Koivu- ja heinäallergian siedätys tehdään joko pistoksina tai tabletteina kielen alle. Hoito aloitetaan yleensä syksyllä. Sen tehoa ei voi ennustaa varmuudella, mutta suurella osalla hoitoa saaneista allergiaoireet ovat helpottaneet.
Lähteet: Allergia-, iho- ja astmaliitto, Terveystalo, Turun yliopiston aerobiologinen yksikkö (norkko.fi)
Lue myös:
Atooppinen ihottuma voi tuoda mukanaan muita sairauksia
Hengenvaarallinen allerginen reaktio, joka talttuu adrenaliinilla – viisi faktaa anafylaksiasta
Hyvätkin hajut ärsyttävät tuoksuyliherkkää, ja vaivasta kärsii yhä useampi
