Edessä viikonloppu ja odotettu teatteriesitys yhdessä puolison ja ystävien kanssa. Sitten viereen istahtaa voimakkaasti partavedeltä ja hajuvedeltä tuoksuva pariskunta. Henki salpautuu, päätä kivistää ja nenä alkaa vuotaa. Teatteri-ilta on pakko jättää kesken.
Monelle tuoksuille herkistyneelle tarina on valitettavan tuttu.
Tuoksuyliherkkyys on viime vuosina lisääntynyt, ja se vaikuttaa merkittävästi vähintään puolen miljoonan suomalaisen elämään. Eri tutkimusten mukaan tuoksuille herkistyneitä on noin 10–40 prosenttia väestöstä. Tarkkaa määrää ei kuitenkaan pystytä laskemaan, sillä tuoksuyliherkkyydelle ei ole yhdenmukaista tarkkaa lääketieteellistä määritelmää.
Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksen iho- ja kosmetiikka-asiantuntija Merike Laineen mukaan tuoksuyliherkkyydestä tiedetään kuitenkin, että kyseessä on poikkeava tapa reagoida tuoksuihin ja hajuihin. Tuoksuille herkistynyt aistii tuoksuja ja hajuja yhtä paljon kuin terve ihminen, mutta hänen elimistönsä reagoi niihin voimakkaammin.
– Vaivaa tai sen aiheuttajia ei kuitenkaan pystytä testaamaan mitenkään, jolloin myös lääkärit joutuvat päättämään hoidosta oirekyselyjen perusteella.
Tuoksuyliherkkyys on tärkeää erottaa hajusteallergiasta, joka voidaan todeta allergiatestillä. Hajusteallergian tunnusmerkkinä on kosketusihottuma, jonka aiheuttaa kosmetiikan tai pesuaineiden hajusteet, kun ne ovat kosketuksissa ihon kanssa.
Haju- ja partavedet pahimpia
Tuoksuyliherkkä ei yleensä oireile vain yhdestä tietystä tuoksusta vaan hän reagoi moniin erityylisiin tuoksuihin. Tavallisimpia oireiden aiheuttajia ovat hajuvedet, partavedet ja muu hajustettu kosmetiikka, kuten hiuslakat. Kosmetiikan lisäksi oireita voivat aiheuttaa monet muut tuoksut ja hajut, kuten pyykinpesuaineet, kukat, tuoksukynttilät, uusien huonekalujen käsittelyaineet, home, hiki ja muste.
Tuoksun tai hajun ei välttämättä tarvitse olla kovin voimakas aiheuttaakseen oireita, vaan oireilu voi alkaa jo hyvin pienestä altistumisesta.
– On myös hyvä tiedostaa, että osa tuoksuyliherkistä sietää luonnontuoksuja paremmin kuin synteettisiä tuoksuja. Luonnollinen tuoksu siis ärsyttää usein vähemmän.
Tyypillisiä tuoksuyliherkkyyden aiheuttamia oireita ovat fyysiset keskushermoston ja hengityselinten oireet, kuten nuha, nenän kutina, päänsärky, silmäoireet, yskä, hengenahdistus, kasvojen ja kaulan alueen punoitus sekä huimaus. Oireet ja niiden voimakkuus ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat eri ihmisillä paljon.
– Oireet eivät ole henkeä uhkaavan vakavia, mutta ne voivat olla hyvin tukalia. Pahimmillaan ne voivat johtaa siihen, ettei ihminen halua lähteä julkisiin paikkoihin enää ollenkaan, vaan eristäytyy kotiinsa, Laine kertoo.
Enemmistö keski-ikäisiä naisia
Suuri enemmistö tuoksuille herkistyneistä on keski-ikäisiä naisia, mutta oireita voi olla myös miehillä, lapsilla ja nuorilla. Tarkkaa syytä naisten suurelle oireilulle ei tiedetä, mutta Laineen mukaan kyseessä voi olla naisten suurempi altistuminen tuoksuille ja hajuille koko elämän aikana.
– Naiset käyttävät kosmetiikkatuotteita huomattavasti miehiä runsaammin, jolloin he myös vuosien myötä altistuvat hajusteille enemmän.
Yleensä oireet pahenevat iän myötä. Ensimmäiset oireet tulevat usein 20–30-vuotiaana, minkä jälkeen ne voivat vähitellen alkaa voimistua. Usein tuoksuille herkistyminen myös kulkee suvussa. Jos lähisukulaiset ovat tuoksuyliherkkiä, riski saada sama taipumus kasvaa.
Astmaatikoilla tuoksuyliherkkyyttä todetaan selvästi muuta väestöä enemmän. Heillä keuhkoputkien limakalvot ovat tulehtuneet ja turvonneet, minkä takia he reagoivat helposti erilaisiin ärsykkeisiin.
Lisäksi herkistymistä voi aiheuttaa altistuminen homeelle tai voimakkaille kemikaaleille, kuten liuottimille tai hyönteismyrkyille.
Ennaltaehkäisy tärkeää
Tuoksuyliherkkyyden kehittymistä voi ehkäistä välttämällä suuria kemikaalialtistuksia.
Kosmetiikkatuotteisiin hajusteaine merkitään yleensä joko nimellä parfum tai aroma. Lisäksi 26 yleisintä allergisoivaa hajustetta täytyy merkitä tuoteselosteeseen erikseen, jos niille määrätyt pitoisuusrajat ylittyvät. Yleisimpiin allergisoiviin hajusteisiin kuuluvat muun muassa limoneeni, linalooli ja sitraali.
Tuoksuyliherkkyyden kehittymistä voi ehkäistä välttämällä suuria kemikaalialtistuksia.
– Hajusteaineista löytyy paljon lisätietoa verkosta, Laine kertoo.
Erityisen tärkeää hajusteiden välttäminen on pienillä lapsilla ja vanhuksilla. Jos jo pienestä pitäen altistuu suurille määrille hajusteita, riski tuoksuyliherkkyyden kehittymiselle ja allergisoitumiselle aikuisena kasvaa.
– Lasten vaatteet kannattaa ehdottomasti pestä hajusteettomalla pesuaineella.
Vanhukset taas joutuvat usein olemaan vuodehoidossa. Silloin petivaatteiden peseminen hajusteettomilla pesuaineilla vähentää heidän hajustekuormaansa huomattavasti.
Lääkkeillä voidaan hoitaa oireita
Maailmaa ei valitettavasti voi muuttaa täysin hajuttomaksi, vaikka moni voimakkaasti oireileva saattaisi sitä toivoa. Tuoksuyliherkkyyttä hoidetaankin välttämällä hajusteita mahdollisuuksien mukaan. Läheisiä ihmisiä voi esimerkiksi ystävällisesti pyytää välttämään hajustetun kosmetiikan käyttöä.
– Matkustaessa on myös hyvä miettiä, miten tuoksutulvaa voisi lieventää. Esimerkiksi junassa kannattaa valita allergiavaunu, jos sellainen on, Laine sanoo.
Lääkehoidoilla voidaan lievittää oireita. Osa tuoksuyliherkistä saa apua esimerkiksi antihistamiineista ja kortisoninenäsuihkeista. Hajusteiden aiheuttamaa päänsärkyä voidaan lievittää tavallisilla päänsärkylääkkeillä.
– Päänsärkylääkkeen tai antihistamiinin voi myös ottaa jo etukäteen, jos tietää myöhemmin altistuvansa tuoksuille ja hajuille.
Joskus myös nenän limakalvojen kostutus auttaa. Siihen voi kokeilla joko apteekista saatavia kostutustippoja tai nenän huuhtelemista nenäkannun avulla keittosuolavedellä.
