Ihoa kiristää, kutittaa ja lopulta jopa rapisee pois. Tämä on tuttu tilanne monelle suomalaiselle talviaikaan. Atooppista ihottumaa esiintyy pohjoismaissa enemmän kuin muissa maissa.
– Vastaanotolleni tulee toisinaan maahanmuuttaja, jonka iho alkaa oireilla täällä ensimmäisenä talvena. Hänellä on saattanut olla pienenä ihottumaa. Iho ei ole oireillut sen jälkeen, koska ympäristöolosuhteet ovat olleet suotuisat. Kun on taipumus atooppiseen ihottumaan, oireet voivat olla poissa jopa vuosikymmeniä. Ne voivat ilmaantua uudelleen ympäristötekijöiden tai esimerkiksi stressin vuoksi, ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski sanoo.
Kiiski kertoo geenitutkimuksen osoittaneen, ettei suomalaisilla ole erityistä geeniä, joka aiheuttaisi atooppisen ihottuman. Ilmasto on tärkein selitys sille, että pohjoismaalaiset kärsivät siitä enemmän kuin muualla asuvat.
– Kylmä ja kuiva ilma saa lähes jokaisen ihon kuivumaan. Vaikea atooppinen ihottuma on kuitenkin ihan eri asia kuin lievä ihon kutina talviaikaan.
Iho on kehon suoja
Tänä keväänä valmistuneessa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin atooppisen ihottuman vaikeusasteita ja siihen kuuluvia liitännäissairauksia. Tutkimus osoitti, että Suomessa vaikeaa atooppista ihottumaa sairastaa noin 25 000 ja keskivaikeaa atooppista ihottumaa sairastaa yli 46 000 ihmistä. Vaikeusasteet määriteltiin lääkkeiden käytön ja terveydenhuollon käyntien perusteella.
– Tutkimus oli koko Suomen aikuisväestön kattava rekisteritutkimus. Se sisältää yhteensä 124 000 suomalaisen aikuispotilaan tietoja vuosilta 2005–2019. Tietolähteenä on käytetty THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen, Tilastokeskuksen, Terveystalon ja Mehiläisen tietoaineistoja, Ville Kiiski kertoo.
Tutkimuksen mukaan atooppinen ihottuma kuormittaa terveyttä monin eri tavoin. Kun taudin vaikeusaste kasvaa, riski liitännäissairauksiin kohoaa merkittävästi.
– Vaikeassa tautimuodossa ihottuma on laaja-alainen. Kun kehon suojana oleva iho on rikki, bakteerit ja virukset pääsevät aiheuttamaan ongelmia. On ymmärrettävää, että atooppinen ihottuma altistaa infektioille.
Jo aiemmin on ollut tiedossa, että atooppisesta ihottumasta kärsivillä on muita enemmän ruoka-aine- ja siitepölyallergioita sekä astmaa. Keväällä valmistunut tutkimus osoitti tämän myös.
– Lisäksi se paljasti, että vaikeaa tautimuotoa sairastavilla on keskimäärin enemmän tuki- ja liikuntaelinsairauksia, migreeniä, uniapneaa, nokkosrokkoa, pälvikaljua, vyöruusua, herpestä, silmän sidekalvontulehdusta ja muita infektioita. Myös yhteys sydän- ja verisuonitauteihin havaittiin, mikä on ollut esillä myös aiemmissa tutkimuksissa. Atooppisesta ihottumasta kärsivillä todettiin keskimääräistä enemmän myös erilaisia imusolmukesyöpiä eli lymfoomia.
Yhteys psykiatriseen sairastavuuteen oli havaittu jo aiemmassa suomalaistutkimuksessa. Atooppisesta ihottumasta kärsivillä on muita enemmän psyykkisiä oireita, kuten masennusta, ahdistuneisuutta ja alkoholiriippuvuutta.
Lääkehoidot ovat mullistuneet
Ville Kiiski on työssään nähnyt, että atooppisella ihottumalla on isot vaikutukset elämänlaatuun. Vaikutuksia voi olla työhön, parisuhteeseen ja muihinkin sosiaalisiin suhteisiin. Kiisken mukaan monen tauti on alihoidettu tällä hetkellä.
– Viimeisen neljän vuoden aikana atooppisen ihon hoidot ovat mullistuneet. Pitkän, 20 vuoden tauon jälkeen lääkäri on saanut uusia välineitä työkalupakkiinsa. Tarjolla on vaikeaan tautimuotoon tarkoitettuja uudentyyppisiä pistettäviä biologisia lääkkeitä ja suun kautta otettavia JAK-estäjiä. Uusilla lääkkeillä saadaan parempia hoitotuloksia, jolloin myös riski liitännäissairauksiin mahdollisesti pienenee. Vaikutus muuhun sairastavuuteen nähdään varmuudella vasta sitten, kun lääkkeet ovat olleet pidempään käytössä.
Ihotautilääkärin mukaan moni potilas saavuttaa hyvän oireiden hallinnan oikeanlaisella hoidolla ja lääkityksellä. Sopivaa lääkehoitoa täytyy etsiä kokeilemalla, sillä mikään lääke ei toimi kaikilla.
– Uudet lääkkeet ovat parantaneet monen elämänlaatua. Jotkut ovat päässeet oireista kokonaan eroon. Lääkkeiden haitat ovat tuloksiin nähden kohtuullisen vähäiset.
Kiiski korostaa sitä, että atooppista ihottumaa kannattaa hoitaa heti, kun se alkaa oireilemaan. Se saattaa estää taudin kehittymisen vaikea-asteiseksi.
Atooppinen ihottuma on kansansairaus
- Atooppisen ihottuman esiintyvyys Suomessa on maailman huippuluokkaa. Se on yleisin ihosairautemme. Yli 70 000 Suomessa asuvaa ihmistä sairastaa vaikeaa tai keskivaikeaa atooppista ihottumaa.
- Se on krooninen, osin perinnöllinen tulehduksellinen ihotauti. Taustalla ovat ihon rakenteelliset ominaisuudet ja ihon immuunijärjestelmän poikkeava toiminta. Oireina ovat ihon kuivuus, punoitus, karheus, kutina ja rikkoontunut iho.
- Oireilu alkaa usein lapsuudessa. Vaikein tautimuoto alkaa usein jo ennen kahden vuoden ikää. On viitteitä siitä, että aikuisiällä alkava oireilu on lisääntymässä.
- Vauvoilla ihottuma esiintyy melko tasaisesti iholla. Tyypillistä on ihottuma poskissa. Alle kouluikäisillä lapsilla ihottumaa on erityisesti raajoissa ja taipeissa, mistä tulee nimitys taiveihottuma. Aikuisilla oireita on erityisesti taipeissa, käsissä, ylävartalossa sekä pään ja kasvojen alueella.
- Oireita voivat pahentaa stressi, hikoilu, ihon mikrobit, kosmetiikan aineosat, kylmä ja kuiva talvi-ilma sekä voimakkaan kostea, kuuma ilma.
Atooppisen ihottuman hoitokeinot
- Iho rasvataan perusvoiteella aamuin illoin. Voidetyyppi valitaan tarpeen mukaan. Kädet ja jalat tarvitsevat rasvaisia voiteita, muualle vartalolle riittää keskirasvainen.
- Peseytymistä ei tarvitse rajoittaa. Saippuan sijasta käytetään hoitavia pesuvoiteita tai kevyttä vesipitoista perusvoidetta.
- Kun iho on huonommassa kunnossa, käytetään hydrokortisonivoidetta kerran tai kaksi päivässä 1–2 viikon hoitokuureina. Pienille lapsille riittää yleensä viikon hoitojakso. Ohuille ihoaluille, kuten kasvoihin, ei käytetä yli viikon kuureja. Kortisonihoidosta täytyy pitää vähintään yhtä pitkä tauko kuin hoitokuuri on ollut. Hoitoa voidaan tehostaa kääreillä ja sidoksilla.
- Lääkäri voi määrätä hoidoksi vahvempia kortisonivoiteita, kalsineuriinin estäjävoiteita ja UV-valohoitoja. Kortisonitabletteja tulisi nykysuosituksen mukaan välttää atooppisen ihottuman hoidossa. Antibootteja määrätään vain, jos iholla on selvä bakteeritulehdus. Vaikeassa tautimuodossa käytetään suun kautta otettavia tai ihoon pistettäviä immunosuppressiivisia lääkkeitä. Antihistamiini käytetään vain, jos potilas kokee saavansa siitä apua kutinaan.
- Auringon valo helpottaa atooppisen ihon oireita. Ihoa ärsyttäviä tekijöitä kannattaa välttää mahdollisuuksien mukaan.
Lue lisää:
Iho on ikkuna elimistöön – Ikääntyneen iho tarvitsee erityistä hoivaa
Lähihoitajan tärkeä tehtävä – Tunnista ja ehkäise potilaan painehaava
