Alkoholi heikentää unen laatua

Yömyssy kannattaa jättää väliin, mikäli haluaa nukkua hyvin. Suomalaistutkimus osoitti, että vähäinenkin alkoholimäärä heikentää unen laatua ja elimistön palautumista.

Kuva Inginmage

Tutkimuksen mukaan alkoholi heikentää kehon palautumista yön aikana.

– Mitä enemmän alkoholia nautitaan, sitä voimakkaampi stressitekijä se on keholle. Jo yhden alkoholiannoksen nauttiminen iltaisin vähensi palauttavan unen määrää, liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Kun tarkasteltiin kolmea ensimmäistä nukkumistuntia, elimistön fysiologinen palautuminen väheni yhdeksän prosenttia vähäisen alkoholimäärän jälkeen, 24 prosenttia kohtuullisen alkoholimäärän jälkeen ja peräti 39 prosenttia runsaan alkoholimäärän jälkeen.

Keskivertokoehenkilöllä vähäinen kulutus tarkoitti 1–2 annosta, kohtuullinen 2–6 annosta ja runsas yli kuutta annosta. Esimerkiksi 80-kiloisella henkilöllä viisi alkoholiannosta vähensi palauttavan unen määrää keskimäärin 45 minuuttia yön kolmen ensimmäisen tunnin aikana.

Mainos

Nuorten unen laatu kärsi eniten

Tuloksissa ei havaittu eroja miesten ja naisten tai fyysisesti aktiivisten ja passiivisten välillä. Hyvä kunto ei näytä suojelevan alkoholin vaikutukselta.

Alkoholi heikensi unen laatua selvästi kaikenikäisillä, mutta hieman yllättäen nuorilla vaikutus oli vielä voimakkaampi kuin vanhemmilla koehenkilöillä.

– Tämä osoittaa, etteivät nuoret ole immuuneja alkoholin haitoille – vaan jopa päinvastoin, tutkija Julia Pietilä Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo.

Tutkimuksessa selvitettiin unen laatua ja palauttavan unen määrää Firstbeatin hyvinvointianalyysilla, joka mittaa ja analysoi sydämen sykevälivaihtelua. Sydämen sykevälivaihtelun avulla voidaan mitata epäsuorasti autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa. Tämä taas mahdollistaa elintoimintoja kiihdyttävän sympaattisen ja rauhoittavan parasympaattisen hermoston toiminnan analysoinnin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Firstbeatin tietokantaa. Yli 42 000 henkilöltä seulottiin vähintään kaksi mitattua yötä, joista toisena iltana henkilö ei ollut nauttinut alkoholia ja toisena oli.

Lopullinen aineisto koostui yhteensä 4 098 henkilön normaalista arkielämästä. Mittaukset tehtiin vuosina 2007–2015 ja koehenkilöt olivat 18–65-vuotiaita.

Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Työterveyslaitos, Firstbeat Technologiesin ja Nokia Technologies.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Uusi tehohoito pakko-oireisiin – HUSin johtava psykologi Hannamari Heino kertoo, mistä menetelmässä on kyse

Painonhallinta auttaa uniapneaa sairastavaa

Verenluovuttajan ei tarvitse olla perusterve