Vanhemmat saattavat hämmästyä, jopa huolestua, kun tokaluokkalaisen tytön jumppapaidan kainalot haiskahtavat kevyesti hieltä tai kun kolmasluokkalaisen pojan hiukset rasvoittuvat. Kyse ei tavallisesti ole liian aikaisin käynnistyneestä murrosiästä, vaan adrenarkesta.
Adrenarke kiinnostaa juuri nyt tutkijoita. Lääketieteen lisensiaatti Aino Mäntyselän lastentautien alaan kuuluva väitöskirja Adrenarche, predisposing factors, presentation and effects on health hyväksyttiin lokakuussa Itä-Suomen yliopistossa.
Lisämunuainen tuottaa hormoneja
Vaikka adrenarke enteilee murrosikää, siitä ei kuitenkaan puhuta esimurrosikänä, sillä mekanismit hormonitoiminnan taustalla ovat erilaiset.
– Adrenarke tulee kaikille. Toisilla se näkyy selvemmin, mihin vaikuttavat muun muassa perimä ja hormonireseptorien toiminta.
Adrenarke käynnistyy, kun lisämunuaisen kuorikerros alkaa tuottaa miessukupuolihormoneja. Niitä ei vielä tässä vaiheessa erity kuitenkaan kiveksissä tai munasarjoissa, eivätkä munasarjat tuota estrogeeniä. Kivesten ja munasarjojen toiminta käynnistyy vasta murrosiässä.
– Vielä ei tiedetä, mikä on se tarkka triggeri, joka käynnistää adrenarken. Ensimmäinen havaittava merkki on yleensä aikuistyyppinen kainalohiki sekä hiusten ja ihon rasvoittuminen.
Sen kummempaa hoitoa ei tarvita, riittää, että käy aiempaa useammin suihkussa.
– Jos kainalohiki häiritsee, koululainen voi käyttää mietoa deodoranttia, Mäntyselkä sanoo.
Tytöillä merkit näkyvät selvemmin
Adrenarke voidaan määrittää mittaamalla verestä lisämunuaiskuoren tuottamien miessukupuolihormonin esiasteiden, tavallisimmin dehydroepiandrosteronisulfaatin (DHEAS), pitoisuuksia.
DHEAS-hormonipitoisuudet voivat olla pojilla isompia ilman näkyviä merkkejä. Tytöillä puolestaan on suurempi kehon rasvaprosentti kuin pojilla. Se edesauttaa näiden hormonien esiasteiden muuntumista kohdekudoksissa vaikuttaviksi miessukupuolihormoneiksi ja aiheuttaa adrenarken havaittavat merkit.
Aikainen adrenarke ei yleensä vaadi hoitoa
Ennenaikaisesta adrenarkesta puhutaan, jos merkit ovat havaittavissa tytöillä ennen kahdeksaa ja pojilla ennen yhdeksää ikävuotta.
– Tällöin on hyvä käydä lääkärissä, jotta voidaan pois sulkea ennenaikainen puberteetti, lisämunuaisen liikakasvu eli hyperplasia tai harvinaiset kasvaimet, Mäntyselkä neuvoo.
Ennenaikainen adrenarke ei yleensä vaadi hoitoa.
Mäntyselän väitöskirjatutkimuksessa ennenaikainen adrenarke havaittiin 8,6 prosentilla tytöistä ja 1,8 prosentilla pojista. Luvut ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa.
Ylipaino voi kypsyttää lisämunuaiskuorta ja on ennenaikaisen adrenarken riskitekijä. Muoviteollisuuden haitallisten kemikaalien yhteyttä puberteetin aikaistumiseen on tutkittu. Tulosten mukaan esimerkiksi ftalaatilla saattaa olla vaikutuksia, mutta adrenarken osalta tästä ei vielä ole tietoa.
Ennenaikaista adrenarkea on pidetty riskitekijänä metaboliselle oireyhtymälle ja sitä kautta sydän- ja verisuonitaudeille sekä munasarjojen monirakkulaoireyhtymälle (PCOS). Mäntyselän tutkimuksessa kuitenkin korkea DHEAS-pitoisuus oli yhteydessä suotuisampaan lipidiaineenvaihduntaan.
Pari vuotta puberteettiin
On yksilöllistä, kuinka kauan adrenarken alkamisesta menee puberteetin käynnistymiseen.
– Keskimäärin ainakin pari vuotta. Raja on häilyvä ja kehitysvaiheet voivat mennä osittain päällekkäin, Mäntyselkä sanoo.
Puberteetti näkyy tytöillä yleensä ensin rintojen ja pojilla kivesten kasvuna.
Adrenarke pähkinänkuoressa
Adnenarke on alakouluikäisen normaali kehitysvaihe.
Havaittavia merkkejä ovat haiskahtava kainalohiki, hiusten ja ihon rasvoittuminen sekä kainalo- ja häpykarvojen kasvu, yleensä tässä järjestyksessä.
Jos edellä mainitut merkit tulevat tytölle alle 8- ja pojalla alle 9-vuotiaana, puhutaan ennenaikaisesta adrenarkesta. Tällöin pitää kuitenkin poissulkea ennenaikainen puberteetti tai mahdolliset sairaudet.
Lähteenä käytetty myös ll Aino Mäntyselän lastentautien alaan kuuluva väitöskirjaa Adrenarche, predisposing factors, presentation and effects on health, 2020.
