Suklaassa on jonkin verran terveyttä edistäviä ainesosia, mutta terveyshyödyt ovat pieniä suhteessa haittoihin. Terveysvaikutukset liittyvät pääosin kaakaon sisältämiin flavonoideihin, jotka vaikuttavat elimistössä monella tavalla. Ne suojaavat soluja, hillitsevät tulehdusta, vaikuttavat verisuonten toimintaan ja aineenvaihdunnan sääntelyyn. Flavonoideja on paljon myös esimerkiksi marjoissa sekä vihreässä ja mustassa teessä.
Kaakaossa on lisäksi pieni määrä kofeiinia ja sen sukulaisaineitta teobromiinia. Suklaan syöminen saattaa siis virkistää. Vaikutus on kuitenkin yksilöllinen ja varsin maltillinen ja siihen saattavat osallistua myös muut yhdisteet, esimerkiksi tryptofaani ja fenyylietyyliamiini.
Mitä kaakaopitoisempi suklaa on, sitä enemmän siinä on flavonoideja. Tumman suklaan kitkerä maku johtuu nimenomaan flavonoideista ja sitä taitetaan vaaleammissa suklaissa rasvalla, sokerilla ja maidolla. Makea ja rasva yhdessä aktivoivat tehokkaasti aivojen palkitsemisjärjestelmää, mikä tekee suklaasta helposti koukuttavan herkun.
Iso osa suklaan hyvistä vaikutuksista on opittua. Aivot yhdistävät suklaan mielihyvään, koska sitä nautitaan juhlissa, hemmotteluhetkissä tai lohdutukseksi. Muistot aktivoituvat suklaan tuoksusta, mausta ja suutuntumasta.
Kokonaisuus ratkaisee. Jos suklaa tuo nautintoa, pari palaa ei yleensä tuo liikaa energiaa ja voi sopia jopa päivittäiseen käyttöön, jos ruokavalio on muutoin terveellinen ja monipuolinen.
Lähteet: Duodecim-lehti, Sydänliitto, Terveystalo
Lue myös:
Ruokavalintojen kommentointi, selittely, jälkkärin tuputtaminen ja dieettiutelut voivat tehdä lounastauosta piinapenkin. Ne ovat itseasiassa huonoja pöytätapoja, jotka rikkovat ruokarauhan, kirjoittaa Anu Tevanlinna kolumnissaan Ruokarauha työpaikalle
Syöminen on muutakin kuin makumieltymyksiä – puhe ruoasta menee helposti tunteisiin
Makumieltymykset ovat perittyjä ja opittuja – viisi faktaa makuaistista
