Makumieltymykset ovat perittyjä ja opittuja – viisi faktaa makuaistista

Ihminen saa ensimmäiset makuaistimukset sikiöaikana lapsivedestä ja tottuminen uusiin makuihin jatkuu läpi elämän. Makuaisti heikkenee iän myötä ja se voi muuttua myös sairauden tai lääkityksen myötä.

Mansikka on yksi niistä mauista, jonka tiedetään maistuvan kulttuurista riippumatta eri puolilla maailmaa.

Teksti Saija Kivimäki

Miten makuja aistitaan?

Makuja aistitaan makuaistinsoluilla, joita on kielessä, suussa ja nielussa. Nykykäsityksen mukaan ihminen tunnistaa viisi perusmakua: suolaisen, happaman, makean, umamin ja karvaan. Ne luovat pohjan ruoan aromeille ja vivahteille.

Miksi makumieltymykset vaihtelevat?

Maistaminen on yksilöllistä. Se, millaiselta ruoka maistuu, vaikuttaa perinnöllisyys, ympäristö kuin tottuminen. Ensimmäiset makuaistimukset saadaan jo sikiönä lapsivedestä, jonka aromeihin vaikuttaa äidin syömä ruoka. Uusiin makuihin tottuminen on yksilöllistä, mahdollisesti jopa geneettistä, ja siihen vaikuttaa myös sukupuoli. Naiset ovat yleensä miehiä vastaanottavaisempia uusille mauille. Makuaisti myös muuttuu iän myötä: se on terävimmillään lapsuudessa ja yleensä heikkenee iän myötä. Makuaistin toimintaa voivat heikentää myös lääkkeet ja esimerkiksi pään alueelle annettu sädehoito.

 

Miksi makea maistuu hyvälle?

Makeaan tottuminen alkaa jo lapsivedestä ja äidinmaidosta, jotka ovat luonnostaan makeita. Mieltymys makeaan on myös biologisesti perusteltua: vauvat ja pienet lapset tarvitsevat energiaa kasvamiseen ja sokerista saa nopeasti energiaa. Makeiden herkkujen käyttäminen palkitsemiseen saa ihmisen pitämään niistä eli makeannälkä on myös oppimisen tai tottumisen tulos.

 

Miksi jokin ruoka ei vain maistu?

Siinä missä ihminen tuntee synnynnäistä vetoa makeaan, karvaaseen hänellä on luontainen torjuntamekanismi. Evoluutio on opettanut, että kitkeränmakuiset marjat ja kasvit ovat usein myrkyllisiä, ja siksi karvaaseen makuun täytyy opetella. Uusien ruokien kammoon on sama peruste kuin karvaaseen: kun ei oltu varmoja sopiiko jokin ruoka syötäväksi, sitä piti maistaa ensin varovaisesti. Joskus vastemielisyys voi syntyä assosiaation kautta, jolloin ihminen on esimerkiksi syönyt jotain ruoka-ainetta juuri ennen oksentamista ja mielessään yhdistää nuo kaksi toisiinsa.

 

Miten hajut vaikuttavat makuaistiin?

Ihminen maistaa viisi perusmakua mutta kykenee aistimaan tuhansia erilaisia hajuja, ja makuelämykset muodostuvat suurelta osin hajuista. Tämän huomaa hyvin nuhaisena, kun ruoka ei maistu yhtä voimakkaasti kuin normaalisti. Hajuaistin voi menettää väliaikaisesti tai pysyvästi joidenkin sairauksien seurauksena. Myös tupakointi ja allergiat voivat heikentää sitä. Koronavirusinfektion saaneilla hajuaistin menetys eli ansomia voi olla sairauden ensioire.

Lähteet: Hat & Deer: Pieni tuoksu ja makukirja (Docendo 2013)
laakarilehti.fi, ruokatieto.fi

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kumppanin lyönnillä on pitkät jäljet – Lähisuhdeväkivallan uhreilta puuttuu selkeä hoitoketju

Vanhusneuvola tarjoaisi tukea kaikille yli 65-vuotiaille

Suojaimet lisäävät helteen aiheuttamaa kuormitusta hoitotyössä – huomioi nämä asiat!