Työelämän alati kiihtyvä tahti ja monimuotoistuvat vaatimukset kuormittavat aivoja.
Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että työlle asetetut odotukset ovat kohtuullisia ja työtä on mahdollista tehdä aivoystävällisesti.
Neuropsykologi Nina Uusitalo toteaa, että nykytyöelämässä riittää asioita ja tilanteita, joissa yksilöä vedetään samanaikaisesti useaan eri suuntaan.
– Stressaantuneena tekee tavallista enemmän virheitä, aivot eivät käy täydellä kapasiteetilla. Tämä näkyy unohteluna, muistin puuroutumisena, keskittymisen vaikeutena ja esimerkiksi ärtyväisyytenä, kuvailee myös työnohjauksia tekevä Uusitalo.
– Ylikuormitusta on todella paljon, eikä ihmistä voi tehostaa loputtomiin.
Uusitalo vertaa aivoja ja älypuhelinta. Puhelin toimii samalla tavalla, on sen latausprosentti siten täysi sata tai kymmenen. Aivot taas tarvitsevat jatkuvan suuren latauksen.
– Aivot toimivat parhaiten silloin, kun niiden latausprosentti on lähellä sataa, Nina Uusitalo kuvailee. Latausta, erilaisia palauttavia toimia aivot tarvitsevat joka päivä moneen kertaan. Palautumisen merkitys on aivoille, niiden hyvinvoinnille ja toimintakyvylle valtava.
Uusitalon mukaan aivohuollossa ei ole kyse siitä, että jokaisen tulisi nukkua tismalleen yhtä paljon tai harrastaa mindfulnessia. Ennemminkin hän haastaa pohtimaan, minkälaisia omat päivät ovat. Työpäiviin sisältyy aina runsaasti aivoja kuormittavia asioita – millä keinoin sinä tyynnytät päätäsi kaiken keskellä? Mahtuuko työpäiviisi riittävästi palauttavia asioita, onko aivoillasi mahdollisuus latautua päivän aikana?
Moniajo kuormittaa
Yksi tyypillinen aivojen kuormittaja on usean asian tekeminen samanaikaisesti, multitaskaus.
Ihanteellista olisi voida hoitaa asian kerrallaan ja vailla turhia keskeytyksiä.
– Ihmisaivot eivät yksinkertaisesti pysty moniajoon, keskittämään tarkkaavaisuutta kahteen tai useampaan asiaan samanaikaisesti, Uusitalo sanoo.
Kävellä ja puhua yhtäaikaisesti, sillä yleensä nämä toiminnot ovat automatisoituneita. Mutta kahta asiaa, jotka vaativat esimerkiksi kielellistä aktiivisuutta, on mahdotonta tehdä täysipainoisesti samaan aikaan. Kokouksen seuraaminen häiriintyy, jos samalla selaa sähköposteja, eikä tekstiviestiä pysty kirjoittamaan samalla kun osallistuu keskusteluun.
Multitaskaus rapauttaa myös ihmisten välistä vuorovaikutusta. Voiko toiselle olla täysin läsnä, jos samaan aikaan silmäilee sosiaalisen median kuvavirtaa?
Kaiken aikaa kierroksilla
Ylikuormitus oireilee erilaisin tavoin. Yksi tyypillinen on työpäivän jälkeinen palautumisen vaikeus. Rauhoittuminen on hankalaa, kun kiire ja stressihormonit ovat jättäneet ylivalppaan olon päälle.
Unta ei turhaan kutsuta aivojen latausasemaksi. Riittävä uni sekä monipuolinen, terveellinen ravinto ovat itsestään selviä aivojen lataamiskeinoja. Mutta niin ovat myös fyysinen aktiivisuus, mielihyvän kokemukset tai joutenolo.
– Aivot tarvitsevat fyysistä aktiivisuutta. En puhu hikijumpasta, vaan arkiliikunnasta, portaiden kapuamisesta, lumitöistä ja puutarhanhoidosta, Uusitalo sanoo.
Samaa fyysistä aktiivisuutta kannattaa tuoda työpäiviinsä.
– Voi valita, istuuko tauolla tuijottamassa puhelinta keksejä syöden vai käveleekö vaikka korttelin ympäri.
– Kärjistetysti voi sanoa, että jokainen tuolilta nousu työpäivän aikana tekee hyvää, Uusitalo naurahtaa.
Aktiivisuuden vastapainona aivot kaipaavat myös hetkiä, jolloin ne eivät ruksuta ja ratko ongelmia. Taaskaan Uusitalo ei ole passittamassa meitä kaikkia meditoimaan, vaan kannustaa etsimään itselleen sopivia tapoja olla jouten. Jollekin se löytyy luonnossa oleilemalla, jollekin toiselle urheilun parista. Yhdelle riittää puhelimen sulkeminen, toinen lähtee kalastamaan tai koiraa ulkoiluttamaan.
Aivohuollon kannalta on oleellista, että jokaiseen päivään sisältyy erirytmisiä asioita.
Rauhallisen keskittyneisyyden vastapainoksi tarvitaan liikettä ja ympäristön vaihtelua. Rytminvaihtelua voi saada vaikka kuuntelemalla tauolla kuulokkeista heavy metal -musiikkia.
Sosiaalinen eläin
Tunteet vaikuttavat meihin ja tekemisiimme vahvasti, vaikka sitä ei aina haluaisikaan uskoa. Jo silkka positiivisuus työyhteisössä helpottaa asioiden edistämistä ja voi lisätä työn tehokkuutta.
– Yksi yleisesti työntekijöitä kuormittava tekijä on täydellisyyden tavoittelu, Nina Uusitalo sanoo.
Itseään kohtaan kannattaakin opetella armollisuutta. On myös hyvä olla selvillä, mitä tarkoittaa riittävän hyvä taso niin itselle kuin työyhteisölle. Mikäli töissä ei ole selkeästi sovittu ja ohjeistettu, mikä on vaadittu tekemisen taso, tilanne voi stressata tekijää kovastikin. Toiselle kympin suoritus voi olla toisen silmissä kuusi miinus.
Myös kiitoksen puute voi kuormittaa.
– On ikävä tilanne, jos myönteisen palautteen puuttuminen aiheuttaa työntekijälle tunteen, ettei olisi koskaan tehnyt töitä riittävän hyvin.
Nina Uusitalo kannustaa kokeilemaan positiivista juoruilua – kertomaan kollegasta hyvää sekä työyhteisölle että kohteelle itselleen. Mikään ei myöskään estä pyytämästä palautetta omista suorituksista.
Huolehdi ja helli
On tärkeää, että jokaiseen päivään sisältyisi mahdollisimman monia aivojen hyvinvointia lisääviä tekijöitä.
Tarkasta
…saatko tarpeeksi unta?
Uni on aivojen latausasema. Levänneet aivot ovat avain uuden oppimiseen, luovuuteen, ideointiin.
Mikäli aivot eivät saa tarvitsemaansa latinkia, ne toimivat säästöliekillä.
…syötkö terveellisesti ja säännöllisesti?
Se, mikä tekee hyvää keholle, tekee hyvää myös aivoille. Aivoystävällinen ravinto on terveellistä ja monipuolista, säännöllisesti ja riittävän usein nautittua. Mallia voi poimia vaikkapa Välimeren alueen ruokavaliosta.
…kuinka paljon kulutat ruutuaikaa?
Erityisesti illat ennen nukkumaanmenoa kannattaisi rauhoittaa päätelaitteilta. Ruudun takana aivot ovat kuin huomaamatta jatkuvassa valmiustilassa. Tutkimusten mukaan sähköisen median suurkuluttajilla tapahtuu aivoissa toiminnallisia, jopa rakenteellisia muutoksia hyperkäytön seurauksena.
… suhtaudutko myönteisesti?
Positiivisella ja huomioonottavalla vuorovaikutuksella vaikutat myös läheistesi hyvinvointiin. Älä unohda naurun hyvää tekevää voimaa.
…tauotatko tarpeeksi?
Tauon pitäminen on yksi tapa lepuuttaa aivoja. Kävely, lenkkeily ja samoilu metsässä on jo miltei aivojen hellimistä. Liikkuessa mieli toimii paremmin, ja junnaava ajatuskin usein katkeaa.
… relaatko riittävästi?
Hyvinvoivat aivot tarvitsevat aikaa, jolloin ne eivät ponnistele tehdäkseen mitään. Sulje kännykkä ja ole jouten!
Lähteet: Heli Isomäki, Nina Uusitalo: Aivotaidot – Käytä päätäsi paremmin, Gummerus, 2017
Armoa aivoille – Auta itseäsi voimaan hyvin työssä -verkkovalmennuksen luentoja / Aivotaidot Oy
”Työelämän suunta on sellainen, että viisikymppisillä voi olla pian 70-vuotiaan aivot, sanoo aivotutkija”, Katri Kallionpää /HS 5.2.2024
Lue myös: Voi hoitajan pääparkaa! – Hoitotyössä aivot ovat kovassa kuormituksessa
