Sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla – lähihoitajien sairauspoissaolot edelleen tilastojen kärjessä

Kunta-alan työntekijöiden sairauspoissaolot ovat laskusuunnassa. Ammattiryhmien väliset erot ovat suuret, vaikka myös lähihoitajien sairauspoissaoloissa on pientä laskua.

lähihoitaja sairausloma

Tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä on keskimäärin saman verran sairauspoissaolopäiviä kuin 30–50-vuotiailla. Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun kunta-alalla viime vuonna. Kunta10-tutkimuksen mukaan työntekijät olivat keskimäärin 16,5 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Vuotta aiemmin eli vuonna 2018 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 17 päivää.

Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa eivät ole kaventuneet. Vuonna 2019 eniten sairauspoissaolopäiviä oli edelleen varsinkin ruumiillista työtä tekevillä ja monissa sote-alan ammateissa. Lähihoitajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, kodinhoitajat ja koulunkäyntiavustajat olivat poissa keskimäärin 24–28 päivää vuodessa. Vähiten sairauspoissaoloja oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, lääkäreillä ja opettajilla. He sairastivat keskimäärin 8–9 päivää vuonna 2019.

– Ammattien välistä eroa selittää osaltaan työn luonne. Fyysinen työ kuormittaa työntekijöitä toisella tavalla kuin tieto- ja asiantuntijatyö. Sote-alan ammattilaiset voivat myös saada herkemmin tartuntoja hoidettavilta. Lisäksi heidän on jäätävä sairauslomalle vähäistenkin flunssan oireiden vuoksi, kun taas asiantuntijatyötä tekevät voivat tehdä etätyötä. Myös erot elämäntavoissa voivat selittää ammattiryhmien välisiä eroja, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jenni Ervasti.

Hänen mukaansa ammattiryhmien välistä eroa voisi kaventaa työolosuhteita ja elämäntapoja kehittämällä.

Lähihoitajien sairauspoissaolot laskeneet hiukan

Myös lähihoitajien sairauspoissaoloissa on ollut lievästi laskeva trendi. Jenni Ervasti kertoo, että vuodesta 2016 vuoteen 2019 lähihoitajien sairauspoissaolot ovat vähentyneet yhdellä päivällä. Vuonna 2016 lähihoitajilla oli sairauspoissaoloja keskimäärin 25,7 päivää ja vuonna 2019 luku oli 24,8 päivää.

– Tilaston pohjalta on vaikea sanoa, mikä tähän kehitykseen on vaikuttanut. On mahdollista, että työssä, työyhteisöissä tai henkilöstörakenteessa on tapahtunut jotain muutoksia. Myös koko Suomen tasolla esimerkiksi taloustrendit voivat vaikuttaa sairauspoissaoloihin. Tämä on hyvin monitahoinen ilmiö, Ervasti toteaa.

Vuoden 2019 tilastoissa ei näy koronapandemian vaikutukset. Ervasti arvioi, että koronapandemia tulee ainakin pitkällä tähtäimellä näkymään sote-alan ammattilaisten sairauspoissaolojen kasvuna.

– Koronapandemian vuoksi työstä on jäätävä pois pienenkin nuhan vuoksi, mikä tulee varmasti näkymään lyhyen aikavälin tilastoissa. Pidemmällä aikavälillä tilastoissa voi näkyä myös sote-alan työntekijöiden kuormittuminen koronatilanteessa ja mielenterveysperusteiset poissaolot.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Lisää tietoa kunta-alan sairauspoissaoloista löytyy Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelusta.

Lue lisää aiheesta SuPerin verkkosivuilta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Varhaiskasvatuksen suhdelukukikkailusta pyritään eroon kansalaisaloitteella

Lähihoitajien työ edelleen muita kuormittavampaa – lastenhoitajat liikkuvat tilastoissa yhä lähemmäs

Mielenosoitus paremman varhaiskasvatuksen puolesta: SuPer puolustaa varhaiskasvattajien oikeuksia