Pumpulimekosta leggingseihin – Koskelan seniorikeskuksen 110 vuoteen mahtuu monenlaisia työasuja

Koskelan seniorikeskuksen 110-vuotisjuhlissa nautittiin yhdessäolosta pitkän koronatauon jälkeen. Juhlissa esitellyt työasut eri vuosikymmeniltä osoittivat, kuinka lähihoitajan työ on muuttunut aikojen saatossa entistä ihmisläheisemmäksi.

"Täyttä elämää Koskelassa" on Koskelan seniorikeskuksen tunnuslause. Vanhoja työasuja esittelivät keskuksen työntekijät Oona Hurme, Netta Aulama ja Elaf Faisal. Kuva: Mikko Käkelä

Teksti Saija Kivimäki

– Juhlia on kaivattu korona-ajan rajoitusten jälkeen, iloitsi tilaisuuden juontanut perushoitaja Sari Linjamäki.

Kesäkuun puolivälissä järjestetyt 110-vuotisjuhlat olivat sitten kevään 2020 ensimmäinen tilaisuus, jossa henkilökunta, asukkaat ja asiakkaat saivat kerääntyä sankoin joukoin yhteen.

Vaikka maskit olivat yhä käytössä, helpottuneet tunnelmat olivat aistittavissa.

– Seuraavaksi järjestämme juhannusjuhlat asukkaille. Juhannussalko on jo pystyssä, se on vielä koristeltava, Linjamäki kertoo.

Historian siipien havinaa

Aurinkoinen sää helli Myötätuulipuistoon kerääntyneitä seniorikeskuksen asukkaita ja heidän läheisiään.

Juhlalliset tarjoilut elävän musiikin säestyksellä oli katettu sisälle myös niille asukkaille, jotka eivät päässeet ulos asti juhlimaan.

Vanhustyön menneet vuosikymmenet heräsivät henkiin muotinäytöksessä, jossa seniorikeskuksen työntekijät esittelivät apuhoitajien, perushoitajien ja lähihoitajien työasuja eri aikakausilta.

Vanhin esillä ollut asu oli apuhoitajan kokovalkoinen pumpulimekko 1960-luvulta, jota esitteli lähihoitajaksi opiskeleva Netta Aulama. Hän kertoo, että vaatetuksessa hankalinta olivat asusteet. Huivista taiteltu apuhoitajan suikka saatiin lopulta aloilleen useammalla pinnillä.

 

Ei paluuta menneeseen

Muotinäytöksessä nähtiin ja kuultiin, kuinka työntekijöiden vaatetus muutti vapaammaksi 2000-luvun alussa. Hoitajat saivat valita itse omat työvaatteensa työnantajan vuosittain tarjoaman määrärahan turvin.

Käytäntö on säilynyt tähän päivään asti.

Omannäköiset vaatteet ovat työssä parhaat, kertoo seniorikeskuksessa yli 30 vuotta työskennellyt Pia Laitinen.

– Usein asiakkaatkin saattavat antaa palautetta, että onpa  kaunis pusero. Se tuntuu hyvältä.

Työntekijöiden vaatetus luo osaltaan kodinomaisuutta, joka on asukkaille tärkeää. Seniorikeskus pyrkii tarjoamaan merkityksellistä ja omaehtoista elämää loppuun saakka.

Vanhat asut tuovat toki arvokkuutta 110-vuotisjuhlaan, mutta työn arjessa on tärkeää, että työvaatteensa saa valita vapaammin, toteaa myös Netta Aulama.

– T-paita tai huppari ja leggingsit, hän kuvailee normipäivien univormuaan.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Perhevapaauudistus näkyy uusissa työehtosopimuksissa ja vaikuttaa viipeellä myös varhaiskasvatukseen

Kia Lampi: ”Kuukautishäpeä näkyy työpaikoilla”

SuPer joutuu muistuttamaan: Työolojen kurjistaminen ei ole ratkaisu