Pia Penttala: ”Tärkeintä on omien arvojen mukainen joulu”

Televisiosta tuttu Supernanny ja lastensuojelun ammattilainen Pia Penttala toivoo, että ihmiset soisivat itselleen ja muille erilaisia tapoja viettää joulua.

"Ei ole olemassa mitään sääntöjä, että näin joulua kuuluisi viettää." Kuva: Mikko Käkelä

1. Onko sosiaalinen media lisännyt joulupaineita?

On ihan selvää, että vuosien saatossa some on vaikuttanut tosi paljon siihen, että ihmisillä nousee tarve tehdä hyvin harmoninen ja ihmiselämästä epärealistinen joulu. Lapsille jouluaatto on kuitenkin samojen tunteiden täyttämä päivä kuin mikä tahansa arkipäivä. Lapset ovat jouluaattonakin onnellisia, nälkäisiä ja kiukkuisia.

Vanhempi voi tuntea pettymystä siitä, että lapset eivät osaa näyttää kiitollisuuttaan heille järjestetystä joulusta. Se kiitollisuus näkyy myöhemmin, kun aikuisiksi kasvaneet lapset ottavat perinteitä lapsuudenjouluista.

Jouluna on lupa terveeseen itsekkyyteen. Omaa tapaa olla läheisten kanssa ei tarvitse joulun takia muuttaa ja yrittää esittää jotain muuta. Ei tarvitse kokoontua yhteen, jos se ei tule luonnostaan. On ok soittaa tai laittaa viestiä sukulaisten kesken, toivottaa hyvää joulua ja todeta, että nähdään taas, kun sen aika on.

Ei ole olemassa sääntöjä, että juuri näin joulua kuuluisi viettää. Ei tarvitse toimia niin kuin somessa tai naapurissa. Jokaisella täytyy olla mahdollisuus – myös jouluna – tuntea omissa nahoissaan hyvää oloa, vasta silloin sitä pystyy levittämään muillekin.

2. Miltä joulustressi tuntuu ja miten se näkyy?

Kireytenä, tulee sellaisia kurkkua kuristavia tunteita. Tehdään hirveästi asioita, mutta ei keskitytä mihinkään. Ajatellaan, että joulun alla kuuluu leipoa torttuja, askarrella kortit, viettää glögi-iltoja tai että hyvän vanhemman leiman saa vasta, kun tekee piparkakkutalon.

Kun tekee vähemmän, voi paremmin asettua sen tekemisen äärelle ja olla läsnä, silloin joulu menee mieleen ja syntyy se joulumieli.

3. Miten tasapainoilla perheessä erilaisten joulunviettotoiveiden kanssa?

Yksi haluaa ison sukujoulun, toinen oman perheen rauhaa, kolmannelle uskonnolliset perinteet ovat tärkeitä… Ei ole tavatonta, että tahtotilat ovat erityyppisiä perheen sisällä, siksi kannattaakin pitää joulupalaveri riittävän ajoissa.

Yhteisestä keskustelusta voi tehdä jopa jouluperinteen. Kun joulupalaverissa käydään läpi kaikkien toiveet, tulee jokainen kuulluksi ja päästään konsensukseen siitä, miten meidän perheemme viettää joulua tänä vuonna. Siinäkään ei ole mitään väärää, että ydinperhe on osan pyhistä omilla tahoillaan.

4. Miten kohdata ”jouluttaja?”

Jos perheessä on jouluintoilija, joka haluaa käydä joka ikisen kaapin läpi, se hänelle suotakoon. Tässäkin korostuu auki puhumisen merkitys. Jouluintoilija ei voi vaatia samaa muulta perheeltä, mutta häntä ei saa dissata.

Helposti käy niin, että se, joka ei ole niin innokas, pitää toisen joulupuuhastelua hössöttämisenä ja kommentoi sitä pilkallisesti. Väheksyminen voi olla alitajuista ja taustalla voi olla omia ikäviä kokemuksia joulusta.

Vaikka innostus voi tuntua itsestä liioitellulta, anna tilaa toisen tarpeelle höystättää joulua ja kiitä, että ihanaa, kun teet.

Mainos

5. Lahjoihin liittyy odotuksia niin saajilla kuin antajilla, miten ehkäistä pettymyksiä?

Lahjatoiveet herättävät ristiriitaisia tunteita. Vanhempi voi kokea lapsen toiveet liian kalliina, mutta silti haluaisi mennä niitä kohti. Lahjatoiveiden rajaaminen on hyvää kasvatusta lapsille.

Häälahjalistat ovat jo arkea, vastaavan lahjatoivelistan voi tehdä myös niille sukulaisille, jotka haluavat muistaa lapsia jouluna. Listoja voi askarrella yhdessä. Kun lapsi saa valita paperit, kynät ja tarrat, tunnelma virittyy positiivisesti. Samalla voi jutella, että joulu on paljon muutakin kuin lahjojen saamishetki, eikä kukaan ehdi leikkiä 20 uudella lelulla. Lahjatoivelista on myös kaunis tapa osoittaa esimerkiksi isovanhemmille, että emme halua väheksyä teidän intoanne ostaa lahjoja, mutta emme halua vuorata kotiamme materialla.

Lelulaatikko on hyvä käydä läpi ennen listan laatimista. Lapselle voi antaa kassin ja opastaa häntä keräämään huoneestaan rikkinäiset ja sellaiset lelut, joilla ei enää leikitä. Luopuminen on vaikeaa, mutta kannustuksella lapsi oppii, että ei aina voi saada kermaa kerman päälle. Lapsi pääsee näin myös vaikuttamaan itse. Samalla on mahdollisuus iloisiin jälleennäkemisiin, kun kohtaa ne rakkaimmat langanpätkät, jotka ovat hautautuneet lelulaatikkoon.

6. Joulu pilalla, jos tulee riitaa – onko?

Ei ole. Joulunakin pitää saada elää juuri niillä tunteilla, mitä on. Joulukaan ei ole vain se 24.12. kl 12–22, vaan monta päivää. Se, että riidellään maltillisesti, mökötetään ja päästään yli, ei pilaa kenenkään joulua.

Pia Penttala

  • Erityistason psykoterapeutti ja lastensuojelun ammattilainen.
  • Tunnetaan Suomen Supernannyna.
  • Penttala on julkaissut useita kirjoja, tuorein niistä on Suomen Supernanny – Lempeämpää perhe-elämää (Into Kustannus 2022).

Sinua voisi kiinnostaa myös

Varhaiskasvatuksen suhdelukukikkailusta pyritään eroon kansalaisaloitteella

Lähihoitajien työ edelleen muita kuormittavampaa – lastenhoitajat liikkuvat tilastoissa yhä lähemmäs

Mielenosoitus paremman varhaiskasvatuksen puolesta: SuPer puolustaa varhaiskasvattajien oikeuksia