Hoitajaliittojen neuvotteluita työnantajajärjestö KT:n kanssa mutkistamaan on Sosiaali- ja terveysministeriössä ollut valmisteltu potilasturvallisuuslakia eli pakkolakia, jolla hoitajat velvoitettaisiin töihin lakon aikana.
Pakkolakia on perusteltu potilasturvallisuudella. Sen valmistelu on kuitenkin alkanut jo viimeistään maaliskuun loppupuolella eli ennen hoitajalakon alkua.
Tiistaina pakkolakia aikaisemmin tarmokkaasti edistänyt perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén ilmoitti, ettei aio viedä lakiesitystä valtioneuvoston käsiteltäväksi – ainakaan toistaiseksi. Nyt käynnissä oleva hoitajalakko päättyy perjantaina 15.4., eikä pakkolaille sen jälkeen ole ministerin mukaan perusteita.
Jos neuvottelut eivät etene, hoitajalakon toinen aalto alkaa pääsiäisen jälkeen keskiviikkona ja on mahdollista, että pakkolaki otetaan käsittelyyn nopeallakin aikataululla.
Lakiluonnoksen perusteella pakkolaki koskisi käytännössä kaikkea hoitotyötä. Se on todellinen pakkotyölaki, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
– Jos tämä aktualisoituu, työntekijöitä voidaan uhkasakon uhalla määrätä töihin, riippumatta siitä ovatko he lakon piirissä vai sen ulkopuolella.
Lakko alkamassa erikoissairaanhoidossa
Hoitajalakon niin sanottu toinen aalto olisi voinut alkaa pitkäperjantaina. Lakon siirtäminen pääsiäisen yli antaa liittojen mukaan työnantajille lisäaikaa valmistautua työtaisteluun ja tehdä tarvittavia toimia sen varalle.
Huhtikuun alussa alkanut hoitajalakon ensimmäinen aalto osoitti, etteivät työnantajat olleet riittävästi varautuneet työtaisteluun. Neuvotteluita suojelutyöstä lakon ensimmäisille päiville käytiin viime hetkiin asti ennen lakon alkua.
Entistä laajempi lakko kohdistuu edelleen vain erikoissairaanhoitoon. Ulkopuolelle jäävät vanhuspalvelut ja perusterveydenhuolto. Vanhuspalvelut rajattiin lakon ulkopuolelle, sillä hoitajapulan takia toiminnan supistaminen entisestään aiheuttaisi kohtuutonta haittaa vanhuksille, Silja Paavola toteaa.
– Jatkuva hoitajapula ja laissa määritellyn mitoituksen alitus aiheuttaa koko ajan vanhuksille erittäin merkittävää haittaa ja vaaratilanteita, Paavola sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seuranta osoitti viime syksynä, että lain mukainen hoitajamitoitus alittuu joka kymmenennessä ympärivuorokautisen hoivan yksikössä. Hälyttävämpi tilanne on kotihoidossa, jossa THL:n selvityksen mukaan joka kymmenes työntekijä tekee ylitöitä joka päivä.
Sopuun on mahdollisuus, mutta onko tahtoa?
Neuvottelut hoitajien palkoista eivät ole työtaistelutoimista huolimatta edenneet edes valtakunnansovittelijan johdolla. Valtakunnansovittelijan ehdotuksesta Työ- ja elinkeinoministeriö asetti viikonloppuna sovittelulautakunnan sovittelemaan työkiistaa.
Yhdeksänhenkistä sovittelulautakuntaa johtaa TEM:n alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen. Lautakunnan jäsenten katsotaan edustavan sekä työntekijä- että työnantajapuolta, mutta he eivät ole aktiivisesti olleet mukana soviteltavassa työkiistassa. Keski-iän perusteella lautakunnan jäsenet eivät ole aktiivisesti olleet mukana työelämässäkään hetkeen.
Sovittelulautakunta aloittaa työnsä alusta eli kiistan osapuolet ovat päässeet kertomaan omat tavoitteensa, joiden pohjalta sovittelu aloitetaan. SuPer ja Tehy ovat esittäneet sote-alalle viisivuotista pelastusohjelmaa, joka nostaisi palkkoja vuosittain 3,6 prosenttia normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Ohjelman perimmäisenä tarkoituksena on hoitajapulan ratkaiseminen.
– Pääsiäinen on neuvotteluiden kannalta viiden päivän mahdollisuus. Kysymys on nyt siitä, kuinka akuutisti hoitajapula halutaan ratkaista, Silja Paavola toteaa.
