Luottamusmiehet pysyvät työntekijöiden tukena myös hyvinvointialueilla

Superilaiset luottamusmiehet neuvottelevat hyvinvointialueiden paikallisista työehdoista, kuten työehtosopimusta korkeammista hälytys- ja vuoronvaihtokorvauksista ja työvuorojen välisen lepoajan lyhentämisestä. SuPerin sopimusasiantuntija Anne Villman ja kolme pääluottamusmiestä kertovat, mitä he ajattelevat hyvinvointialueisiin siirtymisestä.

Soteuudistus toteutui viimein, kun uudet hyvinvointialueet aloittivat tammikuun alussa toimintansa. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki ja Jenna Parmala

Muutokseen on valmistauduttu vuosia

”Soteuudistukseen on valmistauduttu SuPerissa pian vuosikymmen. Meidän näkökulmastamme tämä muutos on mahdollisuus parempiin työoloihin. Liitto tekee edelleen taustalla paljon töitä.

Hyvinvointialueet ovat erilaisia ja jokaisella alueella on omat haasteensa. SuPer on tukenut hyvinvointialueneuvottelijoina toimineita luottamusmiehiä tarjoamalla heille ajantasaista tietoa ja koulutuksia. Liitto on myös ohjeistanut hyvinvointialueita luottamusmiesjärjestelmästä.

Työmme merkitys korostuu, kun hyvinvointialueille viimeinkin siirrytään. Edunvalvonnan on uusilla hyvinvointialueilla oltava näkyvää ja helposti saavutettavaa.

Hyvinvointialueet mahdollistavat työntekijöiden liikkumisen, esimerkiksi työkierrot, aivan uudella tavalla. Toivon, että työnantajat osaavat tarttua tähän mahdollisuuteen.”

Anne Villman
SuPerin sopimusasiantuntija

Mainos

Lähihoitajan työ jatkuu ennallaan

”Hyvinvointialueneuvottelijan tehtävässä on paljon samaa kuin pääluottamusmiehen, mittakaava vain on toisenlainen.

Tiedonkulussa on matkan varrella ollut ongelmia. Asioita on edistetty eri kokoonpanoilla, eikä edunvalvonnan näkökulma aina tule huomioiduksi, jos pääluottamusmies ei ole pitämässä siitä huolta, tai ei osata nähdä, mitä vaikutusta jollain päätöksellä on koko Pirkanmaan kannalta. Esimerkiksi jos tehdään muutoksia työntekijän tehtävänkuvaan, on mietittävä, miten se vaikuttaa hänen palkkaansa.

Hyvinvointialueille siirtymisen valmistelu on ollut kuormittavaa, mutta lähtisin silti koska tahansa mukaan uudestaan. Meillä on työntekijöiden edustajien yhteinen ”sote-nyrkki”, josta saa tukea. Olen myös oppinut paljon uutta.

Hyvinvointialueen kuntien ja kuntayhtymien lukuisat potilastietojärjestelmät ovat varsinainen viidakko, ja vanhoilla systeemeillä mennään vielä pitkään. Se on minusta myönteinen asia. Kenenkään ei tarvitse pelätä etteikö osaisi kirjata potilastietoja vuodenvaihteen jälkeen. Yksittäisen lähihoitajan näkökulmasta työt jatkuvat ennallaan, kuten tähänkin asti.”

Anu Valkama
Pirkanmaan hyvinvointialueen pääluottamusmies

Mainos

Yhteistyön merkitys korostuu

”Hyvinvointialueen valmistelu on sujunut hyvässä hengessä muiden pääsopijajärjestöjen ja tulevan työnantajan kanssa. Olemme kaikki uuden edessä ja tiedostamme, että vuoden vaihtuessa ei vielä ole valmista. Talossa on katto ja huoneita, mutta kalustaminen ja sisustaminen on kesken, kuten hyvinvointialueen johtaja on asian ilmaissut.

Ammattiosastojen yhteistyö korostuu, kun siirrymme saman työnantajan alaisuuteen ja pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet ovat yhteisiä koko alueella. Meille alueen kolmelle päätoimiselle pääluottamusmiehelle tulee enemmän edustettavia jäseniä. Luottamustehtävistä eläköityy jonkun verran konkareita, joiden tilalle on onneksi saatu nuorta, innokasta porukkaa.

Lapin hyvinvointialue on etäisyyksiltään laajin alue hoidettavana ja talvisin kelit ovat haasteelliset. Kilometrejä kertyy, kun tutustumme alueen työpaikkoihin. Uusi työnantaja on tullut tässä asiassa hyvin vastaan ja antanut enemmän ajankäyttöä luottamusmiestehtävän hoitamiseen.

Hyvinvointialueen palkanmaksusta vastaa Sarastia, ja ensimmäinen palkanmaksu on perjantai 13. päivä. Se ei enteile hyvää, mutta täytyy luottaa ja uskoa, että asiat sujuvat parhain päin. Jos jossain epäonnistutaan, palkanmaksulle on varattu lisäpäiväksi seuraava maanantai.”

Piiju Leppänen
Lapin hyvinvointialueen pääluottamusmies

Mainos

Innolla eteenpäin

”Olemme liikkuneet neuvotteluissa vauhdilla eteenpäin. Meillä on etumatkaa, sillä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on toiminut jo yli kymmenen vuotta. Suuria muutoksia kokonaisuuteen ei ole luvassa. Pelastuslaitos tulee osaksi toimintaa ja joitakin virkoja ja työsuhteita muutetaan. Superilaisille ei konkreettisia muutoksia ole tulossa. Työtä tehdään entiseen malliin nykyisissä yksiköissä ja paikalliset sopimukset siirtyvät muuttumattomina hyvinvointialueelle. Hälytysrahasopimukseen tehdään päivitys, saldot ja liukumat siirtyvät sellaisenaan.

Olen iloinen siitä, että uusi hyvinvointialuejohtaja on ilmoittanut tärkeimmiksi yhteistyökumppaneikseen pääluottamusmiehet. Henkilöstöä halutaan aidosti kuulla! Henkilöstöeduiksi on tulossa virkistys- ja polkupyöräetuja. Myös palkkausjärjestelmää päivitettäneen paremmaksi. Hr-järjestelmän muuttumisessa on riskinsä, sen työnantaja on huomioinut ja tehnyt varasuunnitelman palkanmaksun turvaamiseksi.

Tämä nelivuotiskausi on ollut kyllä aikamoinen työpuserrus! Olen oppinut paljon ja arvostan sitä, että henkilöstä otetaan meillä nykyisin hyvin huomioon. Odotan kiinnostuneena ensi vuotta.”

Katja Laitinen
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen pääluottamusmies

Mainos

Lue myös: Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden alussa – Mitä lähihoitajan kannattaa tehdä nyt?

Tuleeko palkka ajallaan? Hyvinvointialueiden palkanmaksu huolestuttaa lähihoitajia

Sinua voisi kiinnostaa myös

Varhaiskasvatuksen suhdelukukikkailusta pyritään eroon kansalaisaloitteella

Lähihoitajien työ edelleen muita kuormittavampaa – lastenhoitajat liikkuvat tilastoissa yhä lähemmäs

Mielenosoitus paremman varhaiskasvatuksen puolesta: SuPer puolustaa varhaiskasvattajien oikeuksia