Julkisuudessa on viime päivinä väläytelty palkansaajien asemaa heikentäviä poliittisia päätöksiä, esimerkiksi ammattiliiton verovähennyksen poistamista. Kuinka lirissä ay-liike on?
Ay-liikkeen heikkenemistä on puhuttu vuosikymmeniä, ja ammattiyhdistysten tuhoa on manattu useita kertoja. Silti ammattiliitoissa on nyt yhteensä melkein kaksi miljoonaa jäsentä. Palkansaajista edelleen yli puolet kuuluu liittoon, joten en näkisi tilannetta tällä hetkellä kovin synkkänä. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, jos emme ole valmiita muuttamaan ja kehittämään toimintaamme. Möyhii tuleva hallitus ay-liikkeen asemaa miten tahansa, se on meille ulkoapäin tuleva uhka ja meidän on itse löydettävä keinot, miten liike vahvistuu sisältäpäin. En sano, etteikö tilanne huolestuttaisi. Meillä on aikoinaan yhdessä sovitut yhteiskunnalliset pelisäännöt, ja jos niitä aletaan yksipuolisesti muuttaa yhdeltä osapuolelta, sillä on seurauksensa.
Ammattiliittoon kuuluu ilman ulkoisia heikennyksiäkin yhä harvempi palkansaaja. Mitä järjestäytymisasteen laskemisesta seuraa?
Mitä pienempi osa työntekijöistä kuuluu ammattiliittoihin, sitä vähemmän liitoilla on mahdollisuuksia ajaa jäsentensä asiaa ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Kun järjestäytymisaste laskee riittävän matalaksi, työnantajat eivät välttämättä enää neuvottele liittojen kanssa vaan jokaisen työntekijän on itse neuvoteltava omasta palkastaan ja työehdoista. Lähitulevaisuudessa en näe tätä suurena uhkana Suomessa. Palkansaajista kuitenkin 80 prosenttia on yhä työehtosopimusten piirissä. Erityisen huolissani olen niistä noin miljoonasta palkansaajasta, jotka tällä hetkellä ovat ilman ay-liikkeen tukea.
Mihin järjestäytymisasteen lasku voi pahimmillaan johtaa?
Ammattiliittojen jäseniksi jäävät ne, jotka ajavat kaikkein radikaaleimpia ajatuksia työelämän kehittämiseksi. Arvioni mukaan tämä tarkoittaa, että lakot ja voimakkaat mielenilmaukset yleistyvät. Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna maltillinen ay-liike, mikä perustuu korkeaan järjestäytymisasteeseen. Suomessa ei ole tapana mennä kaduille osoittamaan mieltä eikä tehdä tahallisia ilkeitä pistelakkoja, sillä ay-liikettä kuullaan yhteiskunnassa muutenkin ja pääsemme neuvottelemaan asioista. Järjestelmä perustuu luottamukseen, ja siitä pitäisi pystyä pitämään kiinni.
Miksi ammattiliittojen jäsenyys ei kiinnosta?
STTK selvitti asiaa muutama vuosi sitten, ja suurin syy kyselyssämme oli henkilökohtainen kokemus siitä, että jäsenyys ei hyödytä. Osa piti jäsenmaksua liian suurena ja osa katsoi, että pelkkä työttömyyskassan jäsenyys riittää. Ikäryhmittäin tarkasteltuna mitä vanhempi työntekijä on, sitä todennäköisemmin hän kuuluu ammattiliittoon.
Miksi varsinkaan nuoret eivät liity jäseniksi?
Kyselyssämme nuorista vastaajista, jotka eivät kuuluneet liittoon, suurin osa piti liittymistä myöhemmin todennäköisenä tai mahdollisena. Monille työuran alku on silppua, tehdään osa-aikaista tai keikkatyötä, ja usein jotain muuta kuin oman alan työtä, ja saatetaan ajatella, että ammattiliittoon kannattaa liittyä vasta kun paikka työelämässä on vakiintuneempi. Se on harmi, sillä työelämässä tulee ongelmia usein silloin, kun ei tunne omia oikeuksiaan eikä ole tahoa, josta pyytää apua.
Jokaisella sukupolvella on omanlaisensa suhde ammattiliittoon. Aikaisemmin yhteisöllisyys oli trendikästä, ja nykypäivänä korostetaan yksilöllisyyttä. Ammattiliiton pitäisi pystyä vakuuttaman, mitä hyötyä jäsenyydestä on juuri minulle. Tässä on mielestäni peiliin katsomisen paikka ay-liikkeellä; osaammeko kertoa riittävän ymmärrettävästi miksi olemme olemassa? Piiloudumme usein järjestömaailman omien sanojen taakse ja puhumme vaikkapa yleissitovuudesta ja perälaudasta tai ostovoimasta, kun pitäisi sanoa, että haluamme jokaiselle työntekijälle kohtuullisen korvauksen tehdystä työstä.
Miten ay-liikkeen tulisi uudistua?
Ammattiliitot tekevät pääsääntöisesti oikeita ja hyviä asioita, mutta maailman muuttuessa toimintatapoja on päivitettävä. Liityin itse ammattiliittoon vuonna 1997, samaan aikaan kun sain ensimmäisen kännykkäni. Kun vertaan ensimmäistä kännykkääni nykyiseen iPhoneeni, teknologia ja palvelut ovat kehittyneet valovuosia. Ammattiliittojen tehtävä ei samassa ajassa ole muuttunut yhtä perinpohjaisesti, mutta voi olla tarpeen miettiä, mitä jotkin palvelut tässä ajassa ja hetkessä tarkoittavat. Jäsenten piilotoiveita tulisi kuunnella entistä herkemmällä korvalla ja ottaa heidät mukaan palveluiden kehittämiseen.
Lue myös: Liittoja todellakin tarvitaan – alkukesän ryntäys SuPeriin vahvistaa sen
Tukea, turvaa ja porrastreenejä – Ammattiliitto antaa paljon myös nuorimmille jäsenilleen
