Irtisanoutumisesta kysytään nyt päivittäin – moni lähihoitaja on valmis jättämään vakituisen työsuhteen parempien työolojen toivossa

Keikkatyössä työsuhteen edut ovat huonommat kuin vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa, muistuttaa SuPerin sopimusasiantuntija Anne Villman.

Irtisanoutumista harkitsevien suuri joukko kertoo ennen kaikkea alan työoloista, pitkään jatkuneesta hoitajapulasta ja työntekijöiden liiallisesta työmäärästä. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Työsopimuksen irtisanomiseen liittyvät kyselyt ovat lisääntyneet kuluneen vuoden aikana ja nyt irtisanoutumisesta kysytään liitosta päivittäin, sanoo SuPerin sopimusasiantuntija Anne Villman. Irtisanoutumista harkitsevia työskentelee niin yrityksissä kuin julkisella puolella.

Osa irtisanoutuvista tai sitä harkitsevista aikoo jättää hoitoalan kokonaan, osa miettii vakituisen työsuhteen vaihtamista keikkatyöhön.

SuPerista kysytään neuvoa käytännön asioihin, esimerkiksi irtisanomisajan pituutta. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisaika riippuu työsuhteen kestosta. Yli viisi vuotta kestäneessä työsuhteessa se on kuukausi, sitä lyhyemmissä 14 päivää.

– Määräaikaista työsuhdetta ei voi irtisanoa, jos siitä ei erikseen ole sovittu työsopimuksessa, vaan työsuhde päättyy ennalta sovitun määräajan loputtua.

Anne Villman muistuttaa, että keikkatyössä työsuhteen edut ovat huonommat kuin vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa.

– Vakituisessa työsuhteessa saa palkan jokaiselta päivältä, keikkatyössä vain työpäiviltä. Tämä tulee eteen yleensä työntekijän sairastuessa. Sairausajalta keikkalainen ei välttämättä saa lainkaan korvausta.

Lisäksi keikkatyössä kertyneet lomat maksetaan yleensä rahana eikä palkallista vuosilomaa silloin ole.

Työntekijät mukaan työvuorosuunnitteluun

Irtisanoutumista harkitsevien suuri joukko kertoo ennen kaikkea alan työoloista, pitkään jatkuneesta hoitajapulasta ja työntekijöiden liiallisesta työmäärästä.

Monilla keikkatyön houkutus piilee mahdollisuudessa päästä vaikuttamaan esimerkiksi omiin työaikoihin. Anne Villmanin mukaan tämä epäkohta on mahdollista korjata työpaikoilla.

– Työntekijät pitää ottaa mukaan työvuorosuunnitteluun. Se lisää työntekijöiden hyvinvointia, kun he pystyvät itse vaikuttamaan omiin työaikoihinsa.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Hoitajamitoituksessa tehtiin U-käännös – suhdeluvulla kikkailu lisää epävarmuutta sote-alalla

”Isku vasten hoitajien kasvoja” – SuPerin puheenjohtajaehdokkaat pitävät vientimallia tes-neuvotteluiden suurimpana uhkana

Takana 12 vuotta SuPer-liiton johdossa: ”Näihin vuosiin on mahtunut kaksi äärimmäisen pahaa paikkaa ja monia hyviä hetkiä”