Lakiin kirjattavan hoitajamitoituksen tavoite on varmistaa, että vanhukset saavat tarvitsemansa hoidon elämän viime metreillä.
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on tyytyväinen tehtyihin päätöksiin. Niillä on vaikutusta paitsi vanhuksille ja heidän hoitajilleen myös hoidon laadulle ja koko alan vetovoimalle.
– Henkilöstön vajaus on ollut suurin syy vanhustenhoidon laadun puutteisiin.
Paavola muistuttaa, että SuPer on vaatinut sitovaa hoitajamitoitusta jo vuosien ajan. Vuoden 2012 hallitusneuvotteluissa sen toteutuminen oli jo lähellä.
Nyt hallitus on päässyt hoitajamitoituksen yksityiskohdista ja rahoituksesta sopuun, ja muutoksen on määrä astua voimaan siirtymäajan jälkeen keväällä 2023.
Mitoitukseen lasketaan vain hoitotyö
Tärkeä muutos on myös se, että varsinainen hoitotyö eriytetään tukitöistä eli 0,7:n hoitajamitoitukseen lasketaan mukaan vain välitöntä asiakastyötä tekevät hoitajat.
Nykyisellään hoitajien työnkuvaan saattaa sisältyä hoitotyön lisäksi paljon muitakin työtehtäviä, kuten ruoanlaittoa tai pyykinpesua, mikä on pois hoitajan varsinaisista tehtävistä.
– Laadukasta perushoitoa ei pysty antamaan nykyisellä [0,5:n hoitajamitoituksen] suosituksella, etenkään jos siihen kuuluu myös tukityöt. Kaikki se aika on ollut pois asiakkaiden laadukkaasta hoidosta, Silja Paavola toteaa.
Lakiin kirjattava 0,7 on vähimmäismitoitus. Vanhustenhoidossa on vastedeskin huomioitava asiakkaiden palveluntarve.
– Tehostettuun palveluasumiseen pääsyn kynnys on korkea. Asiakkaat ovat jo lähtökohtaisesti huonossa kunnossa tai heidän sairautensa on jo pitkälle edennyt.
Palveluntarve on keskimäärin kahdesta kolmeen vuotta.
Vähimmäismitoitus tarkoittaa toteutunutta mitoitusta eli esimerkiksi sitä, että poissaolevien työntekijöiden tilalle palkataan sijainen. Päästäänkö näillä muutoksilla vihdoin eroon työvuorolistojen haamuhoitajista?
Silja Paavolan mukaan toivo on suuri.
– Oleellista on kuitenkin se, että hoidon laatu saadaan nyt nostettua. Se koskettaa myös niitä ihmisiä, joilla on omaisia hoidon piirissä. He voivat luottaa siihen, että omaiset ovat hyvässä hoidossa.
Hoitotyön vetovoima kasvaa
Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin tarkoittaa myös sitä, että vanhuspalveluihin tarvitaan lisää lähihoitajia. Julkisuudessa esillä olleiden arvioiden mukaan uusia hoitajia tarvitaan yli 4 000.
Meillä on ollut joukkopako alalta sen takia,
että työn kuorma on ollut valtava.
SuPerin puheenjohtaja luottaa hoitotyön vetovoimaan. Useat kyselyt ovat osoittaneet, että lähihoitajat ovat motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä.
– SuPerin jäsenistö on vuosien ajan tuonut esiin, että ala on mielenkiintoinen mutta työn eettinen kuorma on kasvanut liian raskaaksi. Monet hoitajat ovat kokeneet, etteivät pysty tekemään työtä niin laadukkaasti kuin haluaisivat, Silja Paavola sanoo.
Kun työnkuvaa kirkastetaan ja työtaakkaa inhimillistetään, hoitotyö houkuttelee uusien opiskelijoiden lisäksi myös alalta pois siirtyneitä lähihoitajia.
– Meillä on ollut joukkopako alalta sen takia, että työn kuorma on ollut valtava. Hoitajat eivät ole päässeet keskittymään omaan työhönsä vaan työaikaa on joutunut jakamaan tukitehtäviin.
SuPerin arvioiden mukaan alan ulkopuolella on nyt 10 000 – 20 000 lähihoitajaa, joista ainakin osan uskotaan palaavan takaisin.
Pitkä siirtymäaika
Lakimuutoksen siirtymäaikana eli seuraavan kolmen vuoden aikana 0,7:n mitoituksen saa alittaa, jos hoivakodissa muutoin huolehditaan asiakkaiden riittävästä hoidosta ja huolenpidosta.
Hoitajamitoituksen pitää kuitenkin olla vähintään nykyisen suosituksen mukainen eli 0,5 työntekijää asiakasta kohti.
Puuttuvat rahat sitovaan 0,7:n hoitajamitoitukseen otetaan tällä hallituskaudella pääosin sosiaali- ja terveysministeriön budjetista. Rahoituksen yksityiskohdat viimeistellään kevään aikana.
Lue lisää aiheesta:
Hoitajamitoitus 0,7 on tulossa lakiin
Hoitajamitoitukseen on laskettava vain hoitajat – Hoitajien tehtävä ei ole siivota
