Lain kirjaus on voitto SuPerille, joka on ajanut sitovaa hoitajamitoitusta vuosikausia. Tällä hetkellä laissa on suositus 0,5:n mitoituksesta, johon lasketaan välitöntä hoitotyötä tekevä henkilöstö. Aika on näyttänyt, ettei suositus ole riittävä. Sääntöjä kierretään, eivätkä sopimussakot isoja hoivayrityksiä pelota.
Toisaalta usein kunnissa ei olla varauduttu valvomaan ulkoistettuja palveluja. SuPer on muistuttanut kuntia valvontavelvollisuudesta ja tehnyt tarkistuslistan helpottamaan tätä työtä. Resurssit ovat tiukilla myös aluehallintovirastoissa, ja Valviralla on hyvin korkea kynnys hoivayksiköiden toiminnan keskeyttämiseen.
– Meillä on tällä hetkellä suhteellisen hyvin ohjaava lainsäädäntö – jos sitä vain noudatettaisiin. Mutta koska työnantaja haluaa kikkailla hoitajamäärällä, tarvitaan sitova laki, SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä sanoo.
SuPerin jäsenet kertoivat äskettäin tehdyssä kyselyssä, että hoidon laatu ei ole parantunut kevään hoivakriisin jälkeen. Kyselyyn vastasi noin 2 000 superilaista, jotka työskentelevät Attendolla, Esperissä, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa.
Hoitajamitoitukseen on laskettava vain hoitajat
Vanhustenhoidossa on nykyisin paljon monisairaita ja niin sanottuja kevyesti hoidettavia ei ole. SuPer muistuttaa, että koulutettujen hoitajien työ on hoitaa, ohjata, kuntouttaa tai ylläpitää olemassa olevia ihmisen voimavaroja. Kyse on potilasturvallisuudesta ja hoidosta ihmisarvoa kunnioittaen.
Hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus eriyttää hoitotyö tukitöistä.
– On hyvä, että lain perusteluissa tullaan määräämään erillinen henkilökunta tukitehtäviin eli yksikön laaja-alaiseen, yhteisten tilojen viikko- tai kuukausisiivoukseen, ruoan valmistukseen sekä pyykki- ja kiinteistöhuoltoon. Näiden ei pidä olla koulutettujen hoitajien tehtäviä, Sari Erkkilä selventää.
Miten hoitajamitoitus vaikuttaa kotihoitoon?
Superilaiset ovat viestineet liittoon, että hoitajia on liian vähän myös muilla työpaikoilla. Kyseessä ovat kriittiset hetket hoitajien jaksamisen kannalta. Sari Erkkilä toteaa, että muutos on aloitettava jostain.
– Elefantti syödään paloissa ja siksi nyt puhutaan ympärivuorokautisen tehostetun hoivan hoitajamitoituksesta. Selvää on, että työolosuhteita on parannettava kaikilla työpaikoilla.
Kotihoidon palveluja puidaan erikseen omassa työryhmässään. Olennaista on, että palvelujen yhdenvertaisuuden vuoksi tulee olla koko maan kattava tapa laskea vanhuksen tarvitseman hoidon tarve.
Hallitus haluaa siirtymäajan
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on sanonut, että laki ei voi tulla voimaan heti, vaan tarvitaan siirtymäaika. Kiurun mukaan hoitajia ei ole saatavilla nopealla aikataululla.
– Jos tulee pitkä siirtymäaika, hoidon laatu ei tule tosiallisesti parantumaan, Sari Erkkilä lataa.
SuPerin viesti päättäjille on, että asia hoituu rahalla. Alalta on lähtenyt kymmeniätuhansia ammattilaisia muihin töihin – ei välttämättä vain palkan, vaan kestämättömien työolosuhteiden vuoksi: saman rahan voi saada muualta. Säästöt henkilöstön määrässä ovat uuvuttaneet jäljelle jääneet hoitajat.
– Rahaa on löydyttävä siihen, että vanhukset saavat inhimillisen hoidon ja palvelut, jotka heille on luvattu. Myös hoitajien on saatava työolot, joissa työn tekeminen on mahdollista. Vanhuspalvelulakia ja työturvallisuuslakia ei voida loputtomasti rikkoa, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii.
Rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle
Pohjoismaista vanhustenhoitoa on selvitetty NORDCARE2-tutkimushankeessa. Vuoden 2015 aineiston perusteella voidaan todeta, että muissa Pohjoismaissa laitoshoitoyksiköiden henkilöstömitoitus oli arkisin päivävuorossa 26–65 prosenttia Suomen yksiköitä korkeampi.
On laskettu, että päästäkseen pohjoismaiselle tasolle, Suomen tulisi ohjata miljardi euroa lisää rahaa vanhustenhoitoon. Tällä hetkellä hallitus on luvannut vain murto-osan vaadittavasta summasta.
– Valtiolla on rahaa, mutta kysymys on siitä, mihin se halutaan käyttää. Nyt on mahdollisuus osoittaa teoilla, mikä vanhusten arvostus Suomessa aidosti on, Silja Paavola haastaa.
Kun asiantuntijatyöryhmän lakiesitys mitoituksesta valmistuu, se lähtee lausuntokierrokselle. Virkamiestyöryhmä muotoilee kuulemisen jälkeen lakiesityksen, joka annetaan eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. Tätä kirjoittaessa asiantuntijatyöryhmän työ on vielä kesken.
