Hoitotyön arjessa 0,5 hoitajaa eivät suinkaan hoida työvuoronsa aikana vain kahta asiakasta.
Otetaan esimerkiksi tilanne 30 asiakkaan hoivakodissa. Silloin 30 asiakasta hoitaa teoriassa 15 hoitajaa. Todellisuudessa kaikkia asiakkaita hoitaa aamuvuorossa 6 hoitajaa, illassa 4 hoitajaa ja yössä vain 1 hoitaja. Syy on se, että vapaalla olevat 4 hoitajaa lasketaan myös mitoitukseen. Myös osa-aikaiset lasketaan täysimääräisenä mitoitukseen.
Hoitohenkilökuntamäärä olisi laskettava toteutuneista työvuorolistoista ja toteutuneista työtunneista. Tällöin selviää hoivakodin hoitajien todellinen mitoitus.
Nykyisellä minimimitoituksella eli 0,5 hoitajalla kyetään tarjoamaan asiakkaille vain perushoito, ruoka ja vuodepaikka. Käytännössä hoitajalla on silloin asiakasta kohden vuorokaudessa 135 minuuttia vuorokaudessa. Tuossa ajassa asiakasta olisi käytettävissä vessassa, suihkutettava, hoidettava lääkehuolto ja suoritettava muut hoitotoimenpiteet ja kirjaaminen.
Hoitajien työnkuvaan sisältyy myös paljon muita työtehtäviä kuten pyykkihuoltoa, ellei työvuorossa ole muuta henkilökuntaa näihin tehtäviin. Muu työaika on poissa hoitotyöstä ja se pienentää hoitajamitoitusta.
Suomessa ikäihmisten asumispalveluissa jo olevat ovat vähintään keskivaikeasti muistisairaita ja runsaasti apua tarvitsevia eli heidän perushoitonsa vie aikaa. SuPerissa on laskettu, että asiakkaan laadukas perushoito yksistään vaatii 150 minuuttia asiakasta kohden vuorokaudessa.
210 minuuttia per asiakas vuorokaudessa
SuPerin suositus on 0,8 hoitajaa 2 asiakasta kohden. Tämä tekee 210 minuuttia per asiakas vuorokaudessa. Silloin hoitajalla olisi aikaa asiakkaan kanssa ulkoiluun ja viriketoimintaan. Näin turvattaisiin hyvä perushoito, joka tarkoittaa asiakkaan auttamista peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailuissa ja WC-käynneillä. Näin toteutuisi myös laadukas lääkehoito ja terveydentilan sekä hoidon arviointi.
Työntekijöiden määrää ei ole määritelty missään tarkasti, mutta vanhuspalvelulaki ja laatusuositukset on säädetty. Laki ja suositukset koskevat julkista ja yksityistä palveluntuottajaa.
Työyksiköissä mitoituksen tulee perustua ensisijaisesti asiakkaiden tarpeisiin: asiakkaiden toimintakyky ja palveluiden määrä vaikuttavat henkilöstömäärään. Henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat koulutetut työntekijät.
Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava mitoituksen joustavuus, kuten se, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan sijaisilla. Poissaolevat henkilöt eivät ole mukana mitoituksessa, mutta jos heillä on sijaiset, lasketaan sijaiset mitoitukseen.
Lue myös: Hoitajamitoituksen arvioinnista lisää SuPerin nettisivuilla.
