Millaista tekoälysovellusta Turun ammattikorkeakoulun hoitoalan opiskelijat parhaillaan testaavat?
Opiskelijat testaavat puheohjattua järjestelmää, joka kirjaa hoitajan puheesta olennaiset tiedot suoraan potilastietojärjestelmään oikeisiin kohtiin. Esimerkiksi kun hoitaja mittaa verenpaineen tai kuumeen ja sanoo tuloksen ääneen, tekoäly tunnistaa sen hoitajan puheesta ja tallentaa tiedon hoitotaulukkoon oikealle paikalle. Hoitajan tehtäväksi jää tarkistaa ja tarvittaessa täydentää tai korjata tiedot.
Kaikki on vasta alussa, mutta kun järjestelmä saadaan toimimaan, sen pitäisi vapauttaa aikaa potilastyöhön ja vähentää hoitajien kuormitusta. On arvioitu, että hoitajat käyttävät päivittäin 2–4 tuntia tietokoneella kirjauksiin, potilastietojen tarkasteluun ja ohjeiden lukemiseen. Puheentunnistus voisi helpottaa paljon arjen töitä.
Millä muulla tavalla tekoäly voi auttaa hoitotyössä?
Yksi testaushaara keskittyy hoitopolun selkeyttämiseen ja nopeuttamiseen tekoälyn avulla. Tavoitteena on, että tekoäly kerää potilaan tai asiakkaan tiedot ja tarjoaa ne hoitajalle ja lääkärille oikeaan aikaan. Lisäksi tekoäly voi suositella tilanteeseen sopivia hoitotoimenpiteitä.
Tämä parantaisi hoidon tasalaatuisuutta ja nopeuttaisi potilaan etenemistä hoitopolulla, kun oikea tieto ja suositukset olisivat heti saatavilla päätöksenteon tueksi.
Miten tekoälyä hyödynnetään terveydenhuollossa muualla maailmassa?
Belgiassa kehitetään ja testataan potilashälytysjärjestelmää, jossa tekoälyä voidaan hyödyntää potilaan tekemän hälytyksen analysoinnissa. Kun potilas pyytää apua, että haluaa mehulasin tai television päälle, tai kertoo, että on vaikea hengittää tai on huono olo, niin tekoäly analysoi viestin sisällön ja sen perusteella tiedetään, kuka henkilökunnasta vastaa hälytykseen: lähihoitaja, sairaanhoitaja vai joku muu.
Miten kuvaisit hoitoalan opiskelijoiden roolia tekoälysovellusten testaamisessa?
Perinteisesti ongelmana on ollut se, ettei hoitotyön ammattilaisia ole otettu mukaan teknologian kehittämiseen. Siksi uudet järjestelmät eivät ole aina toimineet hoitotyön arjessa.
Nyt kun kehitetään puheentunnistukseen perustuvaa tekoälyä, tarvitaan nimenomaan käyttäjien aitoa puhetta. Järjestelmän tulee ymmärtää hoitajien puhetta, kuten murteita ja ammattisanastoa. Siksi opiskelijat kouluttavat sitä omalla puheellaan. Samalla he pääsevät tutustumaan lähitulevaisuuden hoitotyön teknologiaan.
Tarvitsevatko opiskelijat enää yhtä laajaa osaamista, jos tekoäly pystyy ohjaamaan ja neuvomaan hoitotoimenpiteissä?
Vaikka tekoäly tuo arvokasta tukea arjen hoitopäätöksiin ja tilanteiden hallintaan, hoitotyön perustiedot täytyy silti opiskella ja sisäistää huolellisesti. Ammattilaisilta vaaditaan kykyä arvioida kriittisesti tekoälyn tuottamaa tietoa sekä osaamista työskennellä teknologiaa hyödyntäen. Hoitajan työssä keskeistä on edelleen vahvat vuorovaikutustaidot ja kyky kohdata erilaisia ihmisiä empaattisesti ja ammattitaitoisesti. Koska työelämä muuttuu nopeasti, jokaisen on tärkeää huolehtia osaamisensa jatkuvasta kehittämisestä ja päivittämisestä.
Kuka on Tiina Pelander?
- Yliopettaja, koulutusvastaava Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoidon osaamisalalla.
- Toimii PROFIT-hakkeessa, jossa tutkitaan, miten tekoälyllä voidaan tukea hoitajien työtä.
Lue myös: Sote-alan työpaikoilla käytetään jo robotteja – Hoitaja tarvitsee robolukutaitoa
