Bioetiikan tutkija Heikki Saxén muistuttaa, että hienoinkaan hoivarobotti ei kykene aitoon vuorovaikutukseen – ”Haluaako potilas saada tohtori Tekoälyn diagnoosin?”

Tekoäly osaa tehdä monia asiantuntijatöitä. Bioetiikan tutkija Heikki Saxénin mukaan lähihoitajan työtä se ei kuitenkaan opi tekemään. Vain ihminen kykenee aitoon vuorovaikutukseen ja kosketukseen.

Heikki Saxén poseeraa.

Bioetiikan tutkija Heikki Saxén uskoo, että tekoäly voi ravistella terveydenhoitoalan perinteistä hierarkiaa. Lääkäri ei välttämättä tiedä eniten. Kuva: Kalle Parkkinen

Teksti Minna Lyhty

Mitä tekoäly tarkoittaa?

Tällä hetkellä tekoälyn ympärillä on suurta hypetystä. Monia sovelluksia nimitetään tekoälyksi, vaikka kyseessä olisi vain datamassojen ja tilastotieteen yhdistämistä. ChatGPT on pohjimmiltaan luotu siten, että sille on syötetty valtava määrä tekstejä ja opetettu, mikä sana tai muu ilmaisu tulee yleensä tiettyjen sanojen jälkeen. Esimerkiksi kun siltä kysyy, miten jatkuu lause: On synkkä ja myrskyinen… Se osaa vastata siihen: yö. Se etsii aina sanaa, mikä todennäköisesti tulee seuraavaksi. Jos kyseessä onkin poikkeus, ChatGPT vastaa usein väärin. ChatGPT:ssä on kyse isojen datamassojen tilastotieteestä. Voi vaikuttaa siltä, että ChatGPT:llä on itsenäinen tietoisuus, mutta se ei ole totta.

Milloin ollaan lähimpänä todellista tekoälyä?

Silloin kun sovellus kykenee oppimaan itse. Esimerkiksi Googlen DeepMind on kehittänyt hermoverkoston, joka oppi pelaamaan peliä, vaikka kukaan ei kertonut sille, että kyseessä on peli ja mitkä ovat sen säännöt. Yrityksen ja erehdyksen kautta se päätteli, että kyseessä on peli ja sen kulkuun voi vaikuttaa. Lopulta se oppi tehokkaan pelistrategian, jota moni ihmispelaaja ei ollut tullut ajatelleeksi. Tässä kohdin herää kysymys, tuleeko sovelluksesta arvaamaton, jos se osaa luoda ratkaisuja, joita ei voi ennakoida.

Miten tekoälyä hyödynnetään terveydenhuollossa?

Monella tavalla. Uutena asiana on konenäkö, jota käytetään diagnosointiin. Ensin kerrotaan tekoälylle, että tässä patologisessa näytteessä on syöpäsoluja ja tässä toisessa ei ole. Tekoäly oppii tunnistamaan syövän. Tulokset ovat olleet hyviä. Tekoäly on usein tunnistanut syövän yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin parhaat asiantuntijat. Tekoälyssä on etuna se, että se tekee työtä systemaattisesti väsymättä. Kääntöpuolena on se, että joskus se on täysin väärässä.

Ovatko ihmiset tasa-arvoisia terveysteknologian ja tekoälyn hyödyntämisessä?

Siellä missä on rahaa, terveysteknologiaa ja tekoälyä käytetään. Varakkaat ihmiset kerryttävät tietoa itsestään ja heillä on dataa mukanaan lääkärikäynneillä. Jotkut tilaavat Yhdysvalloista geenitestejä. Joidenkin sairauksien hoidossa geenitieto auttaa löytämään oikean hoidon. Toisaalta tieto mahdollisista tulevista sairauksista lisää todennäköisesti ahdistusta. Geenitestaus on eettinen miinakenttä, esimerkiksi voisiko vastasyntyneen vauvan geenitestata? Hän ei pysty kertomaan halukkuuttaan siihen.

Voiko tekoälyn käytöstä terveydenhuollossa olla jotain haittaa?

Tekoälyn tekemässä diagnosoinnissa vastaan voi tulla eettinen pulma. Jos diagnoosi on väärä, kuka ottaa siitä vastuun. Tekoälyä ei voi haastaa edes oikeuteen. Potilaalta pitäisi kysyä, haluaako hän saada Tohtori Tekoälyn diagnoosin.

Ongelmallista on myös se, että tekoälyn käsittelemään dataan tulee helposti vääristymiä, koska se ei osaa ottaa kaikkia asioita huomioon. Iso kysymys on, osaako tekoäly vaalia tietosuojaa. Esimerkiksi jos käyttää ChatGTP:tä, kaikki tekstit menevät Yhdysvaltoihin. Tästä syystä Italia kielsi sen käytön kokonaan. Terveydenhuollon datan jakamisessa pitää olla hyvin varovainen.

Myös tekoälyn salassapitovelvollisuus on mielenkiintoinen asia. Kun kerrot jotain tekoälylle, voiko se kertoa sen jollekin toiselle.

Miten tekoäly vaikuttaa hoitajan työnkuvaan tulevaisuudessa?

Perinteisesti on ajateltu, että koneet vievät tehdastyöpaikkoja. Nyt näyttää siltä, että tekoälyä voidaan käyttää myös asiantuntijatöissä. Esimerkiksi juristien työtä voidaan korvata tai ainakin tehostaa tekoälyn avulla. Lääkärinkin työ on epävarmalla pohjalla, sillä siihen kuuluu paljon matemaattisen ja luonnontieteellisen tiedon soveltamista. Tekoäly pystyy usein sellaiseen työhön yhtä hyvin tai jopa paremmin. Tekoäly voi ravistella terveydenhoitoalan perinteistä hierarkiaa. Lääkäri ei välttämättä tiedä eniten. Varmaa on se, ettei tekoälyllä voida korvata hoitajia. Vaikka olisi hienosti toimiva hoivarobotti, se ei kykene aitoon vuorovaikutukseen ja kosketukseen.

Heikki Saxén

  • Bioetiikan tutkija Tampereen yliopistossa ja Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja.
  • Kiinnostuksen kohteena ovat lääke-, terveys- ja biotieteiden eettiset kysymykset, esimerkiksi terveydenhuollon priorisointi ja genetiikan teemat.
  • Unescon palkinto bioetiikan edistämisestä Suomessa vuonna 2016.
  • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin etiikan edistämispalkinto vuonna 2019 Heikki ja Salla Saxénille.

Bioetiikka.fi -verkkosivustolla on lisää tietoa terveydenhuollon etiikasta. Sivustoa ylläpitää Bioetiikan instituutti.

Lue myös:

Korvaako Macarenaa tanssiva robotti hoitajan? – Yksityisiä sote-alan yrityksiä edustava Hali haluaa laskea digiratkaisut mukaan mitoitukseen

Lähihoitaja ja robotiikan tutkija Malin Andtfolk: ”Toivon, että robotiikasta tulee luonnollinen osa lähihoitajan työtä”

Keinoäly työkaverina

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kotihoidossa on paljon korjattavaa, mutta asiakkaat eivät ole se syy, miksi hoitajat vaihtavat työpaikkaa

”Kaksi tuntia lisää työmatkoihin, ei kiitos!” – Hyvinvointialueiden säästöt tarjoavat pienten paikkakuntien lähihoitajille vain huonoja vaihtoehtoja

Sanoiko se taas pahasti? Työpaikan ilkeilijää ei tarvitse ymmärtää