Keinoäly työkaverina

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava näkee seuraavat kaksi vuosikymmentä ihmiskunnan historian jännittävimpinä. Asioiden internetin, digitalisaation, sensoriteknologian ja keinoälyn kehitys muuttaa myös hoitotyötä.

Ilkka Halava tekoäly

Teknologian tuoma vapautus ikävistä ja vaarallisista töistä voi olla vähän vaikeaa suomalaisille. – Meillehän työ ei ole työtä, jollei se tunnu vähän rangaistukselta, Ilkka Halava toteaa. Kuva Jukka Järvelä.

Teksti Henriikka Hakkala henriikka.hakkala@superliitto.fi

Ilkka Halava katsoo työkseen kauas eteenpäin ajassa. Nyt tekeillä oleva sote-uudistuskin on tutkijan mukaan vain yksi osa jatkuvaa uusien versioiden sarjaa.

– 1970–1990-luvuilla käynnistetyt kehitykset ovat nyt vaiheessa, jossa järjestelmät siirtyvät seuraaviin versioihinsa. Paitsi esimerkiksi liikenne myös ravinto, oppiminen ja terveys kuuluvat näihin järjestelmiin, Halava sanoi.

Seuraavien vuosikymmenten aikana automatisoituva liikenne tulee muokkaamaan hoitotyötä esimerkiksi pitkien etäisyyksien sote-alueilla. Hoitoalan tulevaisuudennäkymiin vaikuttaa myös se, että kansalaisten keski-ikä nousee. Samalla heidän toimintakykynsä kuitenkin pysyy yllä pitkään esimerkiksi 3D-korjaamisen ja kantasoluhoitojen myötä.

Ennen pitkää monessa vastaanotossa asiakasta tervehtii robotti, joka löytää kaiken tarvittavan tiedon puolessa sekunnissa ja palvelee jokaista asiakasta hänen omalla äidinkielellään.

Mainos

– Sellaiselta vastaanottajalta ei lääkäri koskaan pääse hukkaan. Tällainen työkaveri vapauttaa ihmiset vuorovaikutusta ja aitoa kohtaamista edellyttävää dialogia edellyttäviin tehtäviin, Halava sanoo.

Lue myös: Virtuaalisen kotihoidon asiakasmäärä kasvaa.

Kone tukee, ei korvaa

Digitalisaatio ja keinoäly sekä jatkuvasti dataa keräävä sensoriteknologia tulevat vapauttamaan ihmiset vaarallisista, ikävistä ja pakkotoistoisista tehtävistä. Koneiden keräämät tarkat faktat ja luvut voivat tukea entistä parempaa päätöksentekoa, jossa mikään ei perustu luuloon tai vanhentuneeseen tietoon.

Digitaalisesta tiedosta tulee läpinäkyvää, ja ihmisten oma toimijuus terveytensä edistäjinä kasvaa jatkuvasti. Faktat ja tieto ovat pian meidän kaikkien yhteisiä. Asiantuntijat keräävät meriittinsä tiedon tulkitsijoina ja soveltajina.

– Terveydenhuolto on nyt jo monelle se toinen mielipide. Siksi on tärkeää, että internetistä löytyy ihmisten oman päätöksenteon pohjaksi oikeat tiedot ja ohjeet. Poppatohtorithan siellä jo ovat, Ilkka Halava muistuttaa.

Halava haluaa oikaista kaksi suurta väärinkäsitystä. Ensinnäkin automatisaatio ei koske työtä vaan työtehtäviä. Robotin tehdessä ikävät asiat ihminen voi siirtyä etäämmälle, tarkastella kokonaisuutta ja keskittyä vuorovaikutukseen kokonaisina ihmisinä. Toiseksi koneet eivät kilpaile ihmisen kanssa, vaan tulevat täydentämään meitä toiminta-alueemme liepeillä.

– Ihmisen ei kannata yrittää jäljitellä robottia. Siellä, missä olemme ainutlaatuisia, olemme ylivoimaisia, Halava vakuuttaa.

Ilkka Halava puhui SuPerin Opintopäivillä Tampereella helmikuussa. Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 3/2018.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tiina Auvinen: ”Olen huomannut, että nuoremmatkin hoitajat ovat nykyään aktiivisia ja valveutuneita edunvalvonnan asioissa”

Taina Viinikainen: ”Hyvä luottamusmies ei pyllistä kumpaankaan suuntaan, hän on reilu sekä jäsenille että työnantajalle”

Sanna Ängeslevä: ”Jäsenen helpottunut itku raskaan kuulemisen jälkeen tai onnellinen hymy oikeudenmukaisen onnistumisen keskellä säilyvät mielessäni pitkään”