Lähihoitajille tarjotaan palkattomia vapaita käsittein, jotka antavat niistä todellisuutta paremman mielikuvan

Työnantajat käyttävät palkattomista vapaista käsitteitä, jotka hämmentävät työntekijöitä. Yksi työnantaja puhuu sopeuttamisvapaasta, toinen palkkavapaasta, kolmas talkoovapaista. SuPerin sopimusasiantuntija Anne Villman kertoo, mistä on kyse.

hoitaja sopeuttamisvapaa

Työnantajat kannustavat työntekijöitä ottamaan sopeuttamisvapaata säästääkseen henkilöstökuluissa. Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Mitä tarkoittaa sopeuttamisvapaa tai palkkavapaa?

– Sopeuttamisvapaa, palkkavapaa ja talkoovapaa ovat käytännössä palkattomia vapaita, joita työntekijä on vapaaehtoisesti itse hakenut. Palkattomista vapaista käytetään monenlaisia nimityksiä, jotka antavat niistä usein todellisuutta paremman mielikuvan. Kyse on kuitenkin ajanjaksosta, jonka aikana työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta ja työnteko on keskeytynyt.

Miksi sopeuttamisvapaat ovat nyt ajankohtainen ilmiö?

– Kuntien taloustilanne on heikko. Yt-neuvotteluja on käyty tänä vuonna jo yli 100 kunnassa ja näissä työnantajat ovat säännönmukaisesti ehdottaneet myös palkattomia vapaita. Myös koronavirus on vaikuttanut tilanteeseen. Säästöjä henkilöstökuluista halutaan kuntatalouden tasapainottamiseksi.

Miksi sopeuttamisvapaita ehdotetaan työntekijöille?

– Palkaton vapaa on työnantajalle helpoin tapa säästää henkilöstökuluissa. Kun työntekijä ottaa vapaaehtoisesti palkatonta vapaata, riittää sen vahvistamiseksi esimiehen päätös. Lomautukset ovat pidempi prosessi, sillä ne edellyttävät yt-neuvotteluja, perusteiden läpi käymistä ja suunnittelua. Valitettavasti työnantajat joskus pelottelevat lomautuksilla tai irtisanomisilla saadakseen työntekijät hakemaan palkattomia vapaita.

Mikä on yleinen sopeuttamisvapaisiin liittyvä väärinkäsitys?

– Työntekijät ovat toisinaan uskoneet säästyvänsä lomautuksilta, kun he ottavat palkatonta vapaata. Näin ei kuitenkaan ole. Tiedän tapauksia, joissa työntekijät ovat olleet keväällä palkattomalla vapaalla ja joutuneet siitä huolimatta lomautetuiksi syksyllä.

– Toisinaan työntekijöille luodaan mielikuva, että sopeuttamisvapaa olisi jotain hyvää. Palkattomia vapaita voidaan tarjota erilaisten porkkanoiden kanssa. Palkatonta vapaata ottaville on esimerkiksi tarjottu ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Palkaton vapaa on kaikesta huolimatta työntekijälle taloudellinen menetys. Palkattomien vapaiden ajalle ei myöskään palkata sijaisia, joten työntekijöiden kuormitus kasvaa ja yksiköiden toteutuneet mitoitukset voivat laskea. Työjärjestelyt jäävät usein työntekijöiden tehtäväksi. Sen sijaan lomautuksen vaikutuksista vastuun kantaa yksin työnantaja.

Mikä ero on sopeuttamisvapaalla ja lomautuksella?

– Lomautus on työnantajan yksipuolinen päätös ja työehtosopimuksen mukainen keino, johon työnantajalla on oikeus. Sopeuttamisvapaa puolestaan tarkoittaa, että työntekijä ottaa vapaaehtoisesti palkatonta vapaata ja sopii siitä työnantajan kanssa. Palkattoman vapaan aikana työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät. Jos työntekijä esimerkiksi sairastuu palkattoman aikana, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa.

– On myös hyvä muistaa, että lomautuksen ajalta työntekijä voi saada työttömyysturvaa, mutta palkattoman vapaan ajalta ei makseta korvauksia. Lisäksi lomautuksen aikana työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä heti, kun sitä on. Lomautus on siten työntekijän kannalta parempi vaihtoehto.

Miten kannattaa toimia, jos työnantaja ehdottaa sopeuttamisvapaata?

– Siitä kannattaa kieltäytyä. Lisäksi on syytä ottaa yhteyttä luottamusmieheen ja kertoa tilanteesta. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voi yhteyttä ottaa ammattiosastoon. Työntekijän ei pitäisi allekirjoittaa mitään papereita, joissa palkattomista vapaista sovitaan.

Onko sopeuttamisvapaista seurannut työntekijöille ongelmia?

– Eräässä tapauksessa lähihoitaja oli sopinut, että hän pitää palkkavapaata kymmenen päivää. Palkkioksi tästä työnantaja tarjosi kaksi palkallista vapaapäivää palkattomien lisäksi. Perintä palkattomista vapaista suoritettiin sovitusti kesällä kahden eri kuukauden palkasta. Lähihoitajan oli tarkoitus pitää osa vapaista vasta myöhemmin syksyllä määräaikaisen työsuhteensa aikana. Lopulta kävi niin, ettei hän ehtinyt pitää kaikkia palkkavapaapäiviä. Työnantajan näkemys oli, ettei sen tarvitse maksaa takaisin pitämättömiä palkkavapaita. SuPerin edunvalvontayksikön asiantuntija otti asian käsittelyyn, ja lähihoitaja sai lopulta pitämättömistä palkkavapaista palkan takaisin.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Superilaiset saivat viime vuonna miltei miljoona euroa korvauksia

Ongelmia palkanmaksussa? SuPerin asiantuntijat vastaavat

Kuinka paljon palkkaa oppisopimusopiskelija saa?