Lähihoitaja sai sisäilmaoireita – työsopimus purettiin koeaikaan vedoten

Käräjäoikeus katsoi työnantajan päättäneen lähihoitajan työsuhteen sairauden perusteella ja tuomitsi tämän korvauksiin.

Työnantaja joutui maksamaan korvauksia perusteettomasti päätetystä työsuhteesta. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Superilainen lähihoitaja oli solminut määräaikaisen työsopimuksen yksityisen ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluyrityksen kanssa. Pian työn aloittamisen jälkeen hän alkoi oirehtia työpaikan sisäilmaongelmien vuoksi ja jäi sairauslomalle.

Sairausloman aikana työnantaja purki työsopimuksen vetoamalla koeaikaan, vaikka tiesi työntekijän sairausloman jatkuvan.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta koeajasta. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työnantaja saa purkaa työsopimuksen koeajalla huomattavasti kevyemmin perustein kuin työsopimuksen saa muutoin irtisanoa tai purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Mainos

Tapaus eteni käräjäoikeuteen, joka katsoi työnantajan päättäneen työsopimuksen sairauden perusteella, ja tuomitsi työnantajan maksamaan hoitajalle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, noin 12 500 euroa, sekä hyvitystä syrjinnästä 4 000 euroa.

Työnantaja valitti tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan ja tuomitsi työnantajan maksettavaksi työntekijän oikeudenkäyntikulut myös hovioikeuden osalta.

Kyse myös työsyrjintärikoksesta

Samoihin tapahtumiin liittyen syyttäjä vaati työnantajana toimineen yrityksen kahdelle edustajalle rangaistuksia myös työsyrjinnästä. Syytteen mukaan työsuhteen päättämisen syy on ollut työntekijän terveydentila.

Käräjäoikeus tuomitsi yhtiön edustajat sakkorangaistukseen työsyrjintärikoksesta ja velvoitti heidät korvaamaan työntekijälle tuhat euroa kärsimyskorvauksia. Työnantajan edustajat valittivat hovioikeuteen, joka hiukan alensi rikoksen takia tuomittuja sakkoja ja maksettavaa kärsimyskorvausta.

Työntekijälle maksettavan kärsimyskorvauksen osalta asia eteni korkeimpaan oikeuteen, joka katsoi syrjinnän perusteella maksetun korvauksen olevan päällekkäinen työntekijälle työriidan yhteydessä tuomittujen korvausten kanssa. Työntekijä ei saanut enää rikosprosessin perusteella kärsimyskorvausta, vaan kärsimys katsottiin tulleen jo korvatuksi työriidassa tuomittujen päättämiskorvausten ja syrjintähyvityksen kautta.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Superilaiset saivat viime vuonna miltei miljoona euroa korvauksia

Ongelmia palkanmaksussa? SuPerin asiantuntijat vastaavat

Kuinka paljon palkkaa oppisopimusopiskelija saa?