Korkein oikeus: Työnantajalla ei ollut oikeutta muuttaa hoitajien ruokataukoa palkattomaksi

Turku vaihtoi hoitajien työajan jaksotyöajasta yleistyöaikaan. Korkeimman oikeuden mukaan työnantajalla ei ollut oikeutta toimia näin.

Joutuisassa ruokailussa ateriointi tapahtuu joustavasti työn lomassa eikä se pidennä työpäivän pituutta. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Turun kaupunki ilmoitti kesällä 2015, että tiettyjen työpisteiden työntekijät siirtyvät jaksotyöajasta yleistyöaikaan. Muutoksen seurauksena työntekijöiden työpäiviin lisättiin puolen tunnin mittainen palkaton ruokatauko. Aikaisemmin he olivat saaneet ruokailla joutuisasti työaikana. Muutos koski useita hoitajia eri työpisteissä.

Kiistaa puitiin ensin käräjäoikeudessa ja myöhemmin hovioikeudessa. Hoitajien työsuhteisiin sovellettuun työehtosopimukseen (KVTES) tehtiin kesäkuussa 2015 muutoksia, joiden perustella työnantaja katsoi olevansa oikeutettu yksipuolisesti vaihtamaan työntekijöiden työaikamuotoa. Molemmat oikeusasteet päätyivät työnantajan kannalle. Tätä perusteltiin työnantajan oikeudella määrätä työn sisällöstä, tekemisen tavoista, työajasta ja työntekopaikasta.

Mainos

Asian käsittely eteni lopulta korkeimman oikeuden (KKO) ratkaistavaksi. Korkeimman oikeuden mukaan työn jaksottaminen ja työn lomassa pidettävät tauot kuuluvat lähtökohtaisesti työnjohto-oikeuteen. Työsuhteen tai työsopimuksen olennaisia ehtoja ei kuitenkaan voi muuttaa yksipuolisesti. Koska hoitajien työehtosopimuksissa oli sovittu jaksotyön tekemisestä, työnantajalla ei ollut oikeutta puuttua siihen.

Hovioikeudessa käsitellään aikanaan vielä erikseen hoitajien korvausvaatimukset ylimääräisestä työpanoksesta, jonka he olivat joutuneet tekemään puolen tunnin palkattoman ruokatauon aikana. Superilaisten hoitajien osalta korvausvaatimukset ovat noin 2 000–4 000 euroa viivästyskorkoineen.

Mainos

Sinua voisi kiinnostaa myös

Työnantaja vaati lastenhoitajalta korvausta vuosien takaisista miinustunneista – luopui vaatimuksesta neuvottelun jälkeen

Työntekijä sai potkut ilmoitettuaan sairastumisestaan – Työnantaja velvoitettiin maksamaan korvauksia lähes 10 000 euroa

Kolme lähihoitajaa sai työkavereitaan pienempää palkkaa – Korvauksia kertyi maksettavaksi lähes 39 000 euroa