Oleskelutilan tuolit kolisevat, kun hoivakoti Kiltakallion muistisairaiden asumisyksikkö Lyhteen asukkaat asettuvat paikoilleen suurten pöytien ääreen. Lähihoitaja Alise Karjalainen on levittänyt pöydille askartelusaksia, pahvia, liimaa, tarroja ja värikyniä. Tänään on tarkoitus askarrella kortteja asukkaiden läheisille. Se on asumisyksikössä suosittu aktiviteetti, kortteja tehdään jouluksi, ystävänpäiväksi ja pääsiäiseksi.
– Kuuntelemme myös musiikkia ja jumppaamme yhdessä. Toivoisin, että tällaisia aktivoivia hetkiä voisi olla asukkaille tarjolla vieläkin enemmän, sillä näen niiden tekevän paljon hyvää. Askartelun parissa autetaan kaveria, jutellaan ja vietetään hetki yhdessä.
Kun pöytiin asetutaan, Karjalainen pitää istumajärjestystä tarkkaan silmällä. Vaikka jokainen asukas saakin istua, minne haluaa, aivan kaikki pöytäykset eivät tiedä hyvää.
– Yritän katsoa, että levottomimmat asukkaat eivät istahda samaan pöytään, koska siitä syntyy todennäköisesti käninää.
Yhdessä tekeminen voi jännittää
Kaikki Lyhteen alemman kerroksen 16 asukasta eivät saavu askarteluhetkeen. Erityisesti huonokuntoisemmat asukkaat saattavat jopa suuttua hetken järjestämisestä. Karjalaisen mukaan tunteiden takana on usein pelkoa. Osa saattaa olla huolissaan esimerkiksi siitä, osaavatko he enää kirjoittaa omaa nimeään. Yhdessä tekeminen jännittää.
– Parasta työssäni ovatkin ne hetket, kun näen, että joku asukkaista uskaltaa ja onnistuu. On koskettavaa myös todistaa, kuinka parempikuntoiset auttavat huonokuntoisia esimerkiksi kirjoittamaan ja valitsemaan tarroja kortteihin.
Osa lähettää askarteluhetkessä tehdyt kortit omaisilleen, mutta osa korteista vaihdetaan talon sisällä. Karjalainen toteaa, että asukkaiden kesken syntyy usein lämpimiä ja tärkeitä ystävyyssuhteita.
– Eräs kodin asukkaista ei muista enää meidän hoitajien nimiä, mutta erään hyväkuntoisen asukkaamme nimen hän jaksaa muistaa aina kun he kohtaavat.
